Koronavirus ei saa heikentää oikeusvaltiota - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Vieraskynä

Koronavirus ei saa heikentää oikeusvaltiota

Poikkeusoloissakin voidaan rajoittaa vain joitain ihmisoikeuksia – väliaikaisesti.

Julkaistu: 25.4. 2:00

Euroopan valtioiden vastaukset covid-19-pandemiaan ovat kiihdyttäneet maanosan huolestuttavaa ihmisoikeus-, demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä. Euroopan neuvosto raportoi päivittäin uusista huolenaiheista. Lista on pitkä.

Jotkin Euroopan valtiot rajoittavat liikkumisvapautta kovalla kädellä. Naisiin kohdistuva väkivalta lisääntyy. Haavoittuviin väestöryhmiin – kuten vanhuksiin, vammaisiin, vähemmistöihin ja lapsiin – ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

Oikeus terveyteen, tai edes elämään, ei välttämättä toteudu vanhainkodeissa, vankiloissa ja pakolaisleireillä. Sananvapaus ja yksityisyydensuoja ottavat iskuja vastaan. Vihapuhe on lisääntynyt.

Euroopan ihmisoikeussopimus velvoittaa kaikkia Euroopan neuvoston jäsenmaita. Sopimuksen ylimpänä tulkitsijana toimii Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.

Tämän 70 vuotta vanhan järjestelmän päämäärä on suojata yksilöä ja auttaa valtioita turvaamaan kaikkien oikeudet.

Tavoite pätee myös kriisin aikana. Valtioiden toimien tulee olla laillisia, välttämättömiä, ongelman suuruuteen nähden suhteellisia ja ajallisesti rajattuja, eivätkä ne saa vaarantaa perusarvoja ja vapaata yhteiskuntaa.

Euroopan neuvoston pääsihteeri on toimittanut jäsenmaille ohjeistuksen siitä, kuinka säilytämme ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja demokratian epidemian kourissa.

Suomessa oikeuskansleri viittasi tähän ohjeistukseen lausunnossaan Uudenmaan liikkumisrajoitusten kumoamisesta. Se oli perusteltua. Myös Suomen toimet saattavat tulla jälkikäteisarvioinnin kohteiksi.

Euroopan ihmisoikeussopimus sallii rajoittavia toimenpiteitä joihinkin ihmisoikeuksiin kriisin hetkellä. Jäsenmaiden tulee ilmoittaa poikkeamista Euroopan neuvoston pääsihteerille. Tällaisen ilmoituksen on tähän mennessä tehnyt kymmenkunta jäsenmaata.

Poikkeaman mahdollisuus on keskeinen osa ihmisoikeussopimusta: sen avulla sopimus ja sen valvonta toimivat myös kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi oikeustapausten sinne edetessä arvioida jälkikäteen, mitkä toimet olivat sallittuja. Vastaavasti Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea ja muut valvontaelimet voivat arvioida toimien yhdenmukaisuutta ihmisoikeuksien kanssa.

Tiettyjä oikeuksia ei saa rajoittaa edes poikkeusoloissa. Sellaisia ovat esimerkiksi oikeus elämään sekä kidutuksen, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kielto.

Huoli ylilyönneistä on suuri. On oletettavaa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja muiden Euroopan neuvoston sopimusten loukkauksia havaitaan jälkikäteistarkastelussa.

Suurin kysymys on lopulta, jääkö osa kielteisestä kehityksestä pysyväksi.

Unkarissa poikkeustilalle ei ole määritelty päättymispäivää. Maa ei ole myöskään ilmoittanut Euroopan neuvostolle tekevänsä poikkeamaa tiettyihin oikeuksiin. Euroopan neuvoston alainen Venetsian komissio on jo vuosien ajan kiinnittänyt huomiota Unkarin oikeusvaltiokehitykseen.

Terveyskriisi on myös saattanut lisätä ihmisoikeuksia rajoittavien keinojen hyväksyttävyyttä eurooppalaisten keskuudessa. Esimerkiksi kynnys ihmisten seurantaan mobiilisovellusten avulla on madaltunut. Tätä kehitystä tulee seurata ja varmistaa, että yksilön oikeudet ohjaavat uusien menetelmien käyttöönottoa.

Toisaalta kriisi on mahdollisuus kirkastaa ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja monenvälisen sääntöpohjaisen yhteistyön merkitystä. Tämä on näkynyt myös Suomessa käydyssä perusoikeuskeskustelussa.

Euroopan neuvoston pääsihteeri toivoo akuutin kriisivaiheen jälkeen laajaa keskustelua erityisesti siitä, kuinka haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten suojelua sekä oikeuksia voidaan parantaa nykyisestä. He kärsivät tässäkin kriisissä eniten.

Kriisin laannuttua Euroopan maiden tulee parantua myös taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti. Muussa tapauksessa jo ennen pandemiaa alkanut kehitys voi johtaa epävakauteen, epädemokraattisten voimien nousuun ja monenvälisen sääntöpohjaisen yhteistyön rapautumiseen.

Nina Nordström ja Toni Sandell

Suurlähettiläs Nordström on Suomen pysyvä edustaja ja Sandell pysyvän edustajan sijainen Euroopan neuvostossa Strasbourgissa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?