Verojärjestelmän korjaus raivaisi tietä ulos kriisistä - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Vieraskynä

Verojärjestelmän korjaus raivaisi tietä ulos kriisistä

Suurituloisimpien pitäisi kantaa koronavirusepidemian aiheuttamaa verotaakkaa maksukykynsä mukaisesti.

Julkaistu: 1.5. 2:00

Valtiovarainministeriö on arvioinut valtiontalouden alijäämän lisääntyvän koronavirusepidemian takia tänä vuonna lähes 14 miljardilla eurolla, ehkä suuremmallakin summalla. On tärkeää varmistaa, että myös hyväosaisimmat vastaavat maksukykynsä mukaisesti kriisin kustannuksista.

Suomen verojärjestelmä on nyt varakkaimmille kansalaisille regressiivinen: suurituloisimmat maksavat suhteessa vähemmän veroja kuin heitä alemmat tuloryhmät.

Suurituloisimman promillen keskimääräinen veroprosentti on koko 2000-luvun ollut alle 35 prosenttia, kun monen ansiotuloa saavan palkansaajan veroprosentti on paljon pienemmillä tuloilla pitkälti yli 50.

Suurituloisimpien pieni veroprosentti johtuu ennen kaikkea pääomatuloista, joita verotetaan kevyemmin kuin heidän palkkojaan. Huipputuloisilla onkin huomattavasti enemmän pääomatuloja kuin palkkatuloja.

Useissa tutkimuksissa on pidetty listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta epäkohtana. Se mahdollistaa varakkaimmille ja hyvätuloisimmille osinkotulojen nostamisen jopa 75-prosenttisesti verovapaana.

Ylimmissä tuloluokissa kokonaan verovapaita osinkoja nostetaan jopa 112 500 euroa vuodessa. Summaa voi verrata esimerkiksi koko väestön veronalaisten bruttotulojen keskiarvoon, joka on viime vuosina ollut noin 30 000 euroa.

Verovapaat osingot listaamattomista yhtiöistä ovat verotuki kaikkein suurituloisimmille. Verovapauden hyöty jakautuu äärimmäisen epätasaisesti osingonsaajien välillä: esimerkiksi vuonna 2017 verovapaan osingon mediaani oli 150 euroa. Listaamattomista yhtiöistä nostetaan vuosittain 1,5 miljardia euroa verovapaita osinkoja, ja tästä summasta 74 prosenttia ohjautuu ylimmälle tulokymmenykselle.

Verojärjestelmän epäoikeudenmukaisuus näkyy varallisuuserojen lisääntymisenä. Tilastokeskuksen mukaan varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa sekä 1990-luvun laman että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Lisäksi suuri osa kaikkein rikkaimpien varallisuudesta ja pääomatuloista on siirtynyt kokonaan tilastoinnin ulkopuolelle vakuutuskuorien ja pöytälaatikkoyhtiöiden kautta. Myös erilaiset yrityksille avautuvat mahdollisuudet verovälttelyyn helpottavat pääomien haitallista kasautumista harvoille.

Koronavirusepidemian aiheuttaman kriisin jälkihoito vaatinee sopeutumista koko yhteiskunnalta. Laskua maksettaessa on syytä korjata verojärjestelmän epäkohtia.

Veropohjan tiivistäminen ja pääomatuloverotuksen progression lisääminen auttaisivat jakamaan epidemian kustannuksia oikeudenmukaisesti. Omistajien voittojen verottaminen korjaa veropohjan aukkoja ja kohdistuu niihin, jotka selviytyvät kriisistä vahvimpina. Myös koronavirusepidemiaan liittyviä tukia jaettaessa on huolehdittava, etteivät tuet valu omistajien voittoihin.

Verovapaat osingot ja rikkaiden mahdollisuus muuntaa ansiotulojaan pääomatuloiksi ovat poikkeuksellisia etuoikeuksia. Nämä saavutetut edut pitäisi jo poistaa.

Valtiosihteereistä koottu yritystukityöryhmä nosti viime syksynä esiin listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat ja katsoi, että järjestelmä tuottaa perusteetonta etua pääomarikkaiden yritysten suurille omistajille. Työryhmän suositukseen verotuksen kehittämisestä on nyt syytä tarttua.

Epäoikeudenmukaisen verojärjestelmän korjaamisessa ei ole kyse vain valtion verotulojen varmistamisesta vaan myös yhteiskunnallisen epävakauden torjumisesta. Järjestelmän oikeudenmukaisuus on vaakalaudalla, ja samaan aikaan taloudellisia iskuja tulee monesta suunnasta. Ongelmia ratkottaessa tarvitaan tunnetta, että olemme kaikki samassa veneessä.

Taloustieteilijä Thomas Piketty on varoittanut, että verotuksen regressiivisyys ja rikkaiden erityiskohtelu johtavat yleisen veronmaksualttiuden rappioon ruokkien haitallista individualismia ja itsekkyyttä.

Merkkejä erityisesti keskiluokan tyytymättömyydestä epäoikeudenmukaiseen verotukseen sekä globalisaation haittoihin on nähty jo ennen koronavirusepidemiaa. Verotuksen progressio turvaa hyvinvointivaltiota ja sen oikeutusta.

Hanna Kuusela ja Sonja Finér

Kuusela on akatemiatutkija Tampereen yliopistossa. Finér on Finnwatchin toiminnanjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat