Laskentamallit eivät lähtökohtaisesti ole salassa pidettävää tietoa - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Laskentamallit eivät lähtökohtaisesti ole salassa pidettävää tietoa

Epidemialaskelmien avoimuus on poliittinen valinta. Laskelmien avointa kehitystyötä tukemalla hallitus voisi edistää päätöksenteon läpinäkyvyyttä.

Julkaistu: 3.5. 2:00

Hallituksen käyttämät epidemialaskelmat luo sosiaali- ja terveysministeriön johtama ryhmä, jossa on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijoita. Laskelmat ovat herättäneet kiinnostusta, sillä niillä on suuri painoarvo päätöksenteossa.

Epidemialaskelmien yleisperiaatteet on kuvattu THL:n viestintämateriaalissa, mutta mallin yksityiskohtia lähdekoodeineen ei ole julkaistu. Viime viikonloppuna uutisoitiin, että koronaviruskriisin talousvaikutuksia selvittelevällä taloustyöryhmälläkin oli ollut vaikeuksia saada tietoa hallituksen epidemialaskelmista. Työryhmän jäsen, professori Roope Uusitalo toi asian esiin MTV:n haastattelussa 25. huhtikuuta.

Kansliapäällikkö Kirsi Varhila perusteli epidemialaskelmien salassapitoa aineistoihin liittyvällä lainsäädännöllä (HS 26.4.). Aineistoja koskeva lainsäädäntö ei kuitenkaan rajoita laskentamallien julkisuutta, ja nimenomaan mallioletusten läpinäkyvyys on keskeistä ennusteiden arvioinnissa.

Toisena esteenä laskelmien julkaisulle Varhila esitti hallituksen valmistelumateriaalien luottamuksellisuuden. Luottamuksellisuus ei estä hallitusta käyttämästä valmistelussa julkisia tietoja. Laskentamallit eivät lähtökohtaisesti ole salassa pidettäviä, ja niiden avoin kehitys on yleinen tutkimuskäytäntö. Avoimia epidemiamalleja lähdekoodeineen ovat julkaisseet esimerkiksi Lontoon Imperial College ja suomalaiset tutkimusryhmät.

Tieteellinen asiantuntijatieto perustuu julkiseen argumentaatioon. Demokraattisen oikeusvaltion legitimiteetti perustuu viranomaistoiminnan laillisuuteen sekä päätösten perusteiden julkiseen arvioitavuuteen. Asiantuntijoiden osaaminen saadaan parhaiten palvelemaan yhteiskunnan etua, kun päätösten perusteina käytetyt tiedot, menetelmät ja arviot ovat julkisia.

Epidemialaskelmien avoimuus on poliittinen valinta. Laskelmien avointa kehitystyötä tukemalla hallitus voisi edistää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja yhteiskunnan asiantuntijapotentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä.

Suuria haasteita kuten esimerkiksi pandemioita, ilmastonmuutosta, globaalia ruokahuoltoa ja puhtaan veden riittävyyttä ei voida ratkaista ilman avointa tiedettä ja avointa dataa, sillä ilman näitä päätöksenteko jää ilmaan.

Leo Lahti

akatemiatutkija, Turku

Thomas Wallgren

professori, Helsinki

Markku Kulmala

akateemikko, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Koronakriisi|Tietojen panttaaminen on ollut kiusallista, sanoo talous­työryhmää johtava Vihriälä HS:lle – THL:n pää­johtaja yllättyi, pääministeri sanoi Ylellä selvittävänsä asiaa

HS-analyysi|Suomalaisten oikeuksia on rajoitettu korona­kriisin aikana harvinaisen rajusti, ja samalla tietoa pimitetään lain raja­mailla liikkuvalla tavalla

Koronakriisi|Vihriälän työryhmä sai haluamansa tiedot – Professori oudoksuu ministeriön aiempaa linjaa pantata koronalaskelmia

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?