EKP:n rahoitus voisi avata EU:lle tien umpikujasta - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Vieraskynä

EKP:n rahoitus voisi avata EU:lle tien umpikujasta

Keskuspankkirahoituksen esteiden purkaminen auttaisi Euroopan maita toipumaan pandemiasta.

Julkaistu: 6.5. 2:00

Koronavirus­pandemia on jälleen kiristänyt euro­maiden välejä.

Yhdeksän euromaata – joukossa Ranska, Italia ja Espanja – on vaatinut koronaviruskriisin tehokkaan hoitamisen rahoittamiseksi euromaiden yhteisen velan ottamista niin sanottujen koronabondien muodossa. Euromaat olisivat silloin yhdessä vastuussa velan takaisin maksamisesta. Pohjoiset jäsenmaat, myös Suomi, ovat Alankomaiden ja Saksan johdolla vastustaneet yhteisvastuullisen velan ottamista. Tämä on tulehduttanut maiden välejä.

Koronabondeille olisi olemassa parempiakin vaihtoehtoja. Euroopan keskuspankki (EKP) ja euro­alueen kansalliset keskuspankit voisivat järjestää hyvinvointivaltioiden, yritysten ja kansalaistensa turvaamiseen tarvittavan rahoituksen ­siten, että valtioiden velkataakka ei kasvaisi sietämättömäksi.

Kuten EKP:n edellinen pääjohtaja Mario Draghi virassa ollessaan totesi, keskuspankilta ei voi loppua raha kesken.

Euroopan unionin perussopimukset kieltävät eurojärjestelmän keskuspankkeja lainaamasta rahaa suoraan valtioille. Yli vuosikymmenen takaisesta finanssikriisistä asti val­tiot ovat kuitenkin kiertoteitse velkaantuneet markkinoiden ­sijaan osittain omille keskuspan­keilleen.

EKP on koronaviruskriisin myötä käynnistänyt uuden pandemiaan liittyvän tukiohjelman (Pandemic Emergency Purchase Programme), jossa valtioiden omat keskuspankit ostavat markkinoilta muun muassa oman maansa valtionvelkakirjoja ja pitävät siten niiden korot matalina.

Taloustieteilijä Paul De Grauwe on todennut, että EKP:lle pitäisi antaa mahdollisuus lainata valtioille rahaa myös kierrättämättä velkakirjoja avoimien markkinoiden kautta. Valtioiden velkaantuminen omistamilleen keskuspankeille ei muodostu suureksi ongelmaksi, sillä kansalliset keskuspankit palauttavat joka tapauksessa suuren osan tämän velan maksamiseen käytetystä rahasta takaisin valtioiden käyttöön. Osa keskuspankkien hallussa olevista velkakirjoista on myös täysin mahdollista mitätöidä, kuten taloustieteilijä Vesa Vihriälä on ehdottanut.

Valtionvelan määrää oleellisempaa on, ollaanko velkaa markkinoille vai omalle keskuspankille.

EU:n neuvosto on jo hyväksynyt vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän yleisen poikkeuslausekkeen käyttöönoton. Tämä mahdollistaa jäsenvaltioiden budjettialijäämän nousun selvästi suuremmaksi kuin sopimuksessa määritellään. Poikkeuslauseke tarjoaa yhdessä riittävän keskuspankkirahoituksen kanssa euromaille mahdollisuuden vastata koronaviruskriisiin ilman kestämätöntä velkaantumista.

Englannin keskuspankki ilmoitti huhtikuussa alkavansa rahoittaa valtion kulutusta suoraan. Tämä osoittaa käytännössä, että valtiot eivät todellisuudessa ole riippuvaisia rahoitusmarkkinoista. Euromaat ovat keinotekoisesti luoneet riippuvuussuhteen poliittisilla päätöksillä.

Keskuspankkien tarjoaman rahoituksen on pelätty johtavan hallitsemattomaan inflaatioon. Niin ei kuitenkaan käy, jos luodulla rahalla saadaan työttömät töihin, koneet käyntiin ja investoinneilla talouden tuotantokapasiteettia kasvatettua.

Hallitsematonta inflaatiota ei synny, kun keskuspankki luo uutta ­rahaa hyödykkeiden tai palvelujen tuotannon ylläpitämiseksi. Kanada käytti keskuspankkirahoitusta vuosina 1935–1975 onnistuneesti ilman huomattavaa inflaatiota.

Aiemmin hyperinflaatiota on esiintynyt, kun uutta rahaa on luotu liikaa samaan aikaan tuotanto­kapasiteetin romahtamisen kanssa. Esimerkkejä tästä ovat Saksa 1920-luvulla ja Zimbabwe viime vuosikymmeninä.

EU-johtajat sopivat huhtikuussa 540 miljardin euron ensiapu­paketista, jota lähes kaikki ovat pitäneet riittämättömänä.

Näyttää siltä, että vain EKP voisi tukea val­tioita ja kansalaisia tarpeeksi no­peasti, mutta sitä sitovat EU:n perussopimukset: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikla 123 kieltää euro­järjestelmän keskuspankkeja lainaamasta rahaa suoraan valtioille. Artiklan muuttamisesta pitäisi nopeasti neuvotella EU-maiden kesken.

Ellei euroalue pääse pian sopuun koronaviruskriisiin vastaamiseen vaadittavista toimista, euroalue ja jopa EU voivat hajota. Suomen tulisikin käyttää kaikki vaikutusvaltansa riittävän elvytyksen puolesta.

Konsta Nylander ja Ilkka Kärrylä

Nylander on Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja. Kärrylä on poliittisen historian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?