Lapsen oikeus vanhempiinsa pitää turvata poikkeusoloissakin - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Lapsen oikeus vanhempiinsa pitää turvata poikkeusoloissakin

Lapsioikeudelliset asiat muodostavat erityisen haavoittuvan osan oikeusprosesseja, jotka koronaviruskriisi on halvaannuttanut.

Julkaistu: 10.5. 2:00

Lapsen oikeuksien toteutuminen koronaviruskriisin aikaan on ollut puheenaiheena useista eri näkökulmista. Asiantuntijat ovat nostaneet esiin muun muassa huolen lasten sosiaalisista suhteista. Huomiotta on jäänyt, että poikkeustila vaarantaa myös monen lapsen sosiaalisista suhteista tärkeimmän, suhteen omaan vanhempaan.

Yhä useamman eroperheen lapsen asioita puidaan kuntien sosiaalitoimissa ja käräjäoikeuksissa. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien riitaisuuksien ratkaiseminen viranomaisvoimin koskettaa tuhansia lapsia vuosittain.

Oikeuslaitoksen toiminta on ollut heikosti esillä yhteiskunnan rajoituksia koskevassa keskustelussa. Lapsioikeudelliset asiat muodostavat erityisen haavoittuvan osan oikeusprosesseja, jotka koronaviruskriisi on halvaannuttanut.

Poikkeustilan aiheuttamat rajoitukset, ohjeet ja niiden kirjava tulkinta vaarantavat monin tavoin lapsen oikeuden tuntea, tavata ja pitää yhteyttä vanhempaansa. Lähivanhempi saattaa olla ylivarovainen tulkitessaan ohjeita fyysisten kontaktien välttämisestä tai pahimmassa tapauksessa käyttää niitä verukkeena tapaamisten estämiseen lapsen edun sivuuttaen.

Joissakin niin sanottuja tuettuja ja valvottuja tapaamisia järjestävissä kuntien ja kolmannen sektorin ylläpitämissä tapaamispaikoissa on myös ylireagoitu tilanteeseen jopa katkaisemalla tapaamiset kokonaan ilman lääketieteellistä perustetta. Yhdenmukaisten käytäntöjen puute on noussut suureksi ongelmaksi lapsen oikeuksien kannalta.

Etävanhemman keinovalikoima saada lapselle vahvistetut tapaamiset jälleen toimimaan poikkeustilassa on olematon. Tapaamisoikeuden täytäntöönpanoprosessit eivät juuri etene käräjäoikeuksissa, eikä sovitteluja järjestetä. Rajoitukset haastetiedoksiannoissa estävät tai vähintään venyttävät prosessia, ja esimerkiksi asian käsitteleminen etäyhteyksin saattaa kaatua lähivanhemman tietoteknisiin rajoituksiin.

Riitaantuneissa lapsiasioissa tyypillistä on tilanteen nopea kehitys ja todellinen riski lapsen vieraantumiselle. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat oikeusprosessit ovat jo entuudestaan Suomessa todella pitkiä. Esimerkiksi puolen vuoden tauko tapaamisissa on pienen lapsen elämässä valtavan pitkä aika, ja tapaamattomuus voi alkaa määrittää lapsen ja vanhemman välisen suhteen kehityksen suuntaa.

Oikeusprosessien viivästyminen ja epäyhtenäiset tapaamiskäytännöt tulehduttavat riitoja entisestään paisuttaen sekä niiden inhimillisiä että taloudellisia vaikutuksia.

Yhtenäinen valtakunnallinen ohjeistus sekä uusien luovien erityisjärjestelyiden käyttöönotto lapsia koskevissa oikeusprosesseissa on välttämätöntä. Hallitus on linjannut, että rajoituksia aletaan purkaa ja yhteiskuntaa avata vaiheittain.

Päätöksenteossa on huomioitava lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien prosessien turvaaminen. Tämä on tärkeää myös pitkällä aikavälillä tulevia kriisejä ja poikkeusoloja ajatellen.

Laura Backström

Raasepori

Emmi Wehka-aho

Kirkkonummi

lapsioikeuteen perehtyneitä juristeja

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat