Lapinlahden kevät -ehdotus ratkaisee ongelmat - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Lapinlahden kevät -ehdotus ratkaisee ongelmat

Puisto säilyy kaupungin omistuksessa ja hoidossa, mikä takaa, että sitä voidaan käyttää kuten ennenkin.

Julkaistu: 11.5. 2:00

Lapinlahden sairaalan ympärillä kiehuva huhumylly on niin täynnä vääriä väitteitä ja tarpeettomia pelkoja, että katson velvollisuudekseni korjata niitä.

Helsingin kaupunki ei ole myymässä puistoa. Puisto säilyy kaupungin omistuksessa ja hoidossa, mikä takaa, että sitä voidaan käyttää kuten ennenkin.

Vanha sairaala on suojeltu rakennussuojelulailla. Samassa yhteydessä suojeltiin Venetsia-rakennus ja useimmat muut rakennukset. Nämä päätökset sitovat niin kotimaista kuin ulkomaistakin omistajaa.

”Lapinlahden kevät” on hyvä ehdotus. Arvostelupöytäkirjassa on todettu, että se korjaa vanhaa rakennusta helläkätisemmin kuin kaupungin omat suunnitelmat. On oivallus sijoittaa sairaalan pohjoissiipeen hostelli, jolloin selvitään nykyisillä välipohjien läpimenoilla.

Toinen idea on tuoda Muumi-toimintaa sairaalaan. Sen muodostama kulttuurikeskus häivyttää mainetta, joka vanhastaan ympäröi mielisairaaloita. Tove Janssonin kotimuseo kiinnostaa lapsiperheitä. Ne löytävät halpaa majoitusta hostellista. Etupihan aurinkoista päätyä ympäröivät kahvila ja ravintola. Alkuperäisiä seiniä ei pureta, ja ilmastointi hoidetaan pääosin painovoimaisena.

Kaupungin selvityksissä todetaan, että puiston ongelma on Länsiväylän melu. Sen torjumiseksi ehdotettu kapearunkoinen ja takana olevan Ilmarisen toimistotalon korkuinen hotelli on hyvä keksintö. Se kustantaa sairaalan korjaamista ja ylläpitämistä. Edustaessaan uutta, mielenkiintoista puuarkkitehtuuria se muodostaa eräänlaisen epärakennuksen rapatun sairaalan kontrastina.

Sen sijaan kriittisempi on syytä olla kahta hoivarakennusta kohtaan, joita on ehdotettu keskellä puistoa seisovan Y-säätiön asuinrakennuksen seuraksi. Ne muodostavat yhdessä kauniin pihapiirin mutta syövät tilaa keskeltä puistoa.

Carl Ludvig Engel suunnitteli mielisairaalan, jolla siihen aikaan ei ollut esikuvia. Hän sijoitti sairaalan ikään kuin palatsin puitteisiin. Sillä on oma kunniapiha (cour d’honneur) ja toisella puolella muotopuutarha. Hän ei aliarvostanut potilaita.

Onko Lapinlahti niin arvokas kansallinen kohde, ettei rakennuksia pidä myydä tanskalaisperäiselle sijoittajalle? Kun Helsingin kaupunki haluaa luopua rakennuksista eikä kotimaasta löydy rahoitusta, vaihtoehdoksi jää turvautua ulkomaisiin. Onko Helsingin kaupungilla varaa hylätä esitetty tarjous? Tai, onko tarjous enää voimassa, kun koronavirus on hyydyttänyt matkailun?

Simo Paavilainen

arkkitehti, professori emeritus, arviointiryhmän asiantuntijajäsen

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Lukijan mielipide|Sivistyksen taso näyttäytyy historian arvostamisessa

Lukijan mielipide|Lapinlahden sairaala-alueen tuhoutuminen olisi kulttuuriskandaali

Lukijan mielipide|Helsingin maine kärsii, jos Lapinlahden sairaala-alueen suunnittelukilpailun tulos mitätöidään

Lukijan mielipide|Kaupungin johdon tulisi luottaa kansanliikkeen kykyyn visioida Lapinlahden sairaalan tulevaisuutta

Lukijan mielipide|Lapinlahden puisto säilyy avoimena

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat