Kriisi talttuu työllisyyttä ja osaamista vahvistaen, kirjoittaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Vieraskynä

Kriisi talttuu työllisyyttä ja osaamista vahvistaen, kirjoittaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder

Koronaviruspandemiasta päästään nopeammin yli, jos työttömyysturvaa ja verotusta muokataan ajan vaatimusten mukaisesti. Myös tutkimus­panostuksia on syytä lisätä.

Julkaistu: 13.5. 2:00, Päivitetty 13.5. 8:26

Suomessa on tällä viikolla lomautettuna noin 170 000 ihmistä. Kesään mennessä koko­päiväiset lomautukset koskevat vieläkin suurempaa joukkoa työn­tekijöitä. Lomautettujen määrä kohoaisi siten kolmin­kertaiseksi verrattuna 1990-luvun lamaan.

Globaalin kriisin aikana lomautukset ovat luonnollisesti parempi vaihtoehto kuin yritysten kaatuminen ja työpaikkojen pysyvät menetykset. Lomautukset ovat työnantajalle, yritykselle ja ennen kaikkea työntekijälle tapa säilyttää työsuhde ja taata tietty toimeentulo. Ne pitää nähdä väliaikaisena vaiheena, joka ennen pitkää väistyy.

Olennaisin kysymys on, kuinka moni päätyy lopulta työttömäksi. Meidän pitää kaikin keinoin pienentää työttömyyden kasvun riskiä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt eh­dottivat maaliskuussa nopeasti määräaikaisia muutoksia työlainsäädäntöön. Määräaikaisia muutoksia pitäisi jatkaa kesäkuun lopun jälkeenkin, jotta työttömyyden kasvun uhka olisi pienempi.

Kriisin aikana irtisanotut ja lomautetut sekä aiemmin työttömäksi jääneet ovat joutumassa erittäin hankalaan tilanteeseen. Nyt työllistyminen on vaikeaa, joillakin toimialoilla jopa mahdotonta. Tästä syystä palkansaajakeskusjärjestöt ovat ehdottaneet, että työttömyysturvan enimmäismaksuajan laskenta keskeytettäisiin toistaiseksi.

Työttömyysturvaa on laajennettu kriisin aikana. Kaikkia toimitusjohtajia se ei kuitenkaan koske. Työlainsäädännön säännöksiä pitäisikin muuttaa niin, että palkkatyötä tekevien toimitusjohtajien lomauttaminen olisi mahdollista ja että heillä olisi oikeus työttömyysturvaan.

Tuottavuuden paraneminen ja korkea työllisyysaste ovat Suomessa hyvinvoinnin perustekijät. Tarvitsemme lisää tuottavuuden kasvua. Työllisyyden kohentaminen on koko Suomen tehtävä.

Koronaviruskriisin akuutin vaiheen hoitaminen on vienyt paljon aikaa, energiaa ja resursseja, mutta nyt on katsottava eteenpäin. Tulevaisuuden työllisyyspolitiikan tulee velvoittaa, aktivoida ja kotouttaa ­nykyistä voimakkaammin. On kes­kityttävä järjestelmällisesti toimen­piteisiin, jotka luovat uutta työtä.

Emme tiedä vielä, millaiseen Suomeen heräämme, kun rajoitukset helpottavat. On selvää, että koronaviruspandemian jälkeinen aika ­eroaa sitä edeltäneestä ajasta. Olemme aloittamassa matkaa kohti uutta yhteiskuntarakennetta, muuttuneita työmarkkinoita ja tarvittavia rakenteellisia uudistuksia.

Vaara ei ole ohi. Rajoitusten purkamista koskevaa strategiaa on toteutettava askel askeleelta. Pitää katsoa eteenpäin varmistaen, että yhteiskunnan pyörät pysyvät pyörimässä, terveyttä unohtamatta.

Emme saa viedä Suomea pitkä­aikaiseen sääntelyyn ja lisääntyvään protektionismiin. On aika keskustella ja päättää pitkään vaikuttavista toimista, ja ne kannattaa panna täytäntöön mahdollisimman nopeasti.

Pitääksemme yhteiskunnan toiminnassa meidän on muistutettava it­seämme siitä, minkä varaan olemme rakentaneet aikaisemman hyvinvointimme. On aika luoda Suomeen uutta elinvoimaa, kasvua ja työtä. Se onnistuu vain osaamista vahvistamalla. Meidän on kehitettävä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Maan hallituksen olisi sitouduttava päätöksiin, joiden kautta nostamme tutkimus-, kehitys- ja ­innovaatiopanostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Koronaviruskriisi muuttaa yhteiskuntaa peruuttamattomasti. Julkinen talous pysyy syvästi alijäämäisenä pitkään kriisin jälkeenkin.

Ratkaisuksi julkisen talouden tasapainottamiseen ei sovellu, että tuloverotusta kiristetään entisestään. Tämä heikentäisi ostovoimaa ja sillä olisi muutenkin kauaskantoisia vaikutuksia. Jo nyt liian pieni osa kantaa suuren taakan veroista. Aivojen ja osaamisen tuottamaa lisäarvoa verotetaan liian rajusti. Tämä hidastaa osaamistyön syntymistä.

Verotuksen painopistettä pitäisi siirtää selkeästi kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Painopisteen muutos vaikuttaisi myös ihmisten käyttäytymiseen kestävän kehityksen kannalta myönteisellä tavalla.

Työn tekemisen ja yrittäjyyden kannustamisen merkitys on Suomen jälleenrakentamisessa oleellista. Meidän pitää keskittyä toimenpiteisiin, jotka luovat uutta sekä vahvistavat osaamista ja työllisyyttä.

Sture Fjäder

Kirjoittaja on Akavan puheenjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat