Suomen huoltovarmuus kaipaa vielä vahvistamista - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Vieraskynä

Suomen huoltovarmuus kaipaa vielä vahvistamista

Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, ja erityisesti Ruotsin merkitys Suomen kumppanina korostuu. Maiden on syytä tukea toisiaan huolto­varmuutta kehitettäessä.

Julkaistu: 15.5. 2:00, Päivitetty 15.5. 7:26

Koronaviruspandemia on tuottanut maailman­laajuisen šokin taloudelle, yhteis­kuntien toiminnalle ja valtioiden turvallisuudelle. Suomessakin yhteis­kunnan elin­tärkeiden toimintojen jatkuvuus ja maan kokonais­turvallisuus ovat koetuksella.

Samalla huoltovarmuuden merkitys on korostunut. Suomen siviili­varautumis­toiminnan tavoitteena on, että vakavimmat poikkeusolot voidaan hoitaa kansallisin toimen­pitein. Kotimainen huolto­varmuus­toiminta – kuten öljyn, lääkkeiden ja viljan varmuusvarastointi – on ­tätä ajatellen välttämätöntä.

Kotimaiset varastot eivät itsessään riitä turvaamaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitoa pitkäkestoisessa kriisissä. Kansallisen varautumisen tarkoituksena on ennen kaikkea saada Suomelle häiriö- tai kriisitilanteessa lisäaikaa, jotta välttämättömät kansainväliset yhteydet ja vaihtoehtoiset toimitusreitit saadaan toimimaan.

Suomen yhteiskunnan toimivuus on pitkällä aikavälillä tiiviisti kytköksissä kansainvälisiin tuotanto- ja logistiikka­ketjuihin. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Suomi on haavoittuvainen: Itämeri on keskeisin huoltoreitti.

Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, ja erityisesti Ruotsin merkitys kumppanina korostuu. Jos tavaroiden virta Itämereltä Suomeen häiriintyy, on ehkä käytettävä vaihtoehtoisia reittejä Pohjanlahden yli tai maayhteyttä Ruotsiin. Ruotsi on Suomelle tärkeä myös dataliikenteen kulkureittinä, kauppakumppanina ja sähköntuottajana.

Suomen ja Ruotsin kriisivalmiudessa on eroja. Siinä missä Suomi on viime vuosikymmeninä kehittänyt asevelvollisuuteen perustuvaa alue­puolustus­järjestelmää, kokonais­turvallisuutta ja huolto­varmuus­toimintaa, Ruotsi ajoi kylmän sodan loputtua puolustuskykynsä, kokonais­maan­puolustuksensa ja huolto­varmuus­toimintansa alas.

Ruotsi on kuitenkin 2010-luvun puolivälistä lähtien heräillyt uudelleen varautumisen tärkeyteen, ja korona­virus­pandemia todennäköisesti vauhdittaa kehitystä. Nyt Ruotsissa painotetaankin tarvetta kehittää Suomen mallin kaltainen huolto­varmuus­järjestelmä.

Ruotsi joutuu kehittämään järjestelmäänsä monilta osin tyhjästä. Maalla on edessään pitkä ja monimutkainen kehitystyö.

Viime vuosina Suomi ja Ruotsi ovat lisänneet turvallisuus­poliittista yhteistyötään. Syventynyt puolustus­yhteistyö on saanut eniten palstatilaa, mutta yhteis­toimintaa on ­lisätty myös siviili­varautumisessa. Vielä alku­tekijöissään oleva yhteistyö on keskittynyt tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihtoon.

Huolto­varmuus­yhteistyötä ei silti tarvitse kehittää nollatilanteesta. Suomen ja Ruotsin vuonna 1992 solmima huolto­varmuus­sopimus taloudellisesta yhteistyöstä kansain­välisissä kriisi­tilanteissa on voimassa.

Korona­virus–epidemia on osoittanut, että yhteis­toiminnan syventäminen on huolto­varmuus­sektorillakin hyvin tärkeää. Sitä pitää jatkaa.

Siviilivarautumisessa vahva Ruotsi vahvistaisi entisestään Pohjois-Euroopan vakautta ja olisi kyvykäs kumppani sekä sotilaallisissa kriiseissä että korona­virus­epidemian kaltaisissa tilanteissa.

Kotimainen huolto­varmuus­toiminta on päivittäistä ja laaja-alaista. Se kattaa yhteiskunnan elintärkeät sektorit energia-, elintarvike- ja polttoainehuollosta kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen. Vaikka epä­onnistuneet hengitys­suojain­kaupat heikensivät Suomen huolto­varmuus­toiminnan uskottavuutta ja tapahtunutta on syytä analysoida kriittisesti, Suomi on siviili­varautumisessa ja huolto­varmuus­toiminnassa Ruotsia edellä.

Koronavirus­epidemia ei jää viimeiseksi kansallista turvallisuutta ravistelevaksi kriisiksi. Seuraavassa häiriötilanteessa tai nykyisen kriisin pitkittyessä katse voi Suomen riippuvuuksien takia kääntyä Ruotsiin.

Suomen onkin syytä tukea Ruotsia huolto­varmuuden pitkä­kestoisessa kehittämisessä – tarvittaessa jo korona­virus­kriisin aikana – vaihtamalla yhä tiiviimmin kokemuksia parhaista käytänteistä sekä kartoittamalla ja hyödyntämällä yhteistyön mahdollisuuksia.

Huoltovarmuus­yhteistyön tiivistäminen vahvistaisi maiden välisiä poliittisia siteitä ja luottamus­pohjaa. Täten se palvelisi myös puolustus­yhteistyön tavoitteita.

Harri Mikkola ja Matti Pesu

Mikkola on johtava tutkija ja Pesu vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat