Kun kriisitunnelma hellittää, politiikka palautuu kahdessa aallossa - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Kolumni

Kun kriisitunnelma hellittää, politiikka palautuu kahdessa aallossa

Pienen tauon jälkeen pinnalle nousevat teemat, jotka jakavat ihmisiä jyrkemmin kuin raha-asiat.

Julkaistu: 21.5. 2:00, Päivitetty 21.5. 6:20

Ihminen on yllättävän nopea oppimaan uusia asioita, mutta myös vanhoista asioista pois­oppiminen tuntuu sujuvan nopeasti.

Ei tarvittu kuin muutama keväinen poikkeus­viikko sen unohtamiseen, millaista politiikan arki oli.

Kun yhteiskunta muutenkin ottaa tunnustelevia askelia takaisin kohti normaalimpia aikoja, samaa tekevät pian myös poliitikot niin hallituksessa kuin oppositiossakin.

Siksi pitää oikein muistella, miten puolueet tapasivat aiemmin kilpailla keskenään.

Kilpailukeinoja oli kahta päätyyppiä. Toinen niistä sopi perinteisille puolueille, jotka olivat kylki kyljessä ja halusivat profiloitua keskusta­vasemmistoksi, keskustaksi ja keskustaoikeistoksi.

Erottautuminen hoitui sillä, että puolue otti yhden askeleen verran etäisyyttä muihin. Yhtä etuutta täytyisi hieman korottaa tai toista veroa hieman laskea. Jokin uudistus pitäisi toteuttaa hiukan nopeammin, mutta ikävää muutosta voisi odottaa hieman pitempään.

Tämä kilpailu äänestäjistä liittyi usein rahaan. Tarkkaan katsoen puolueiden kannat pystyi luokittelemaan jonkinlaiseen järjestykseen oikealta vasemmalle, mutta niin suuriksi erot eivät saaneet venähtää, että se olisi sulkenut ovet seuraavaan hallitukseen osallistumiselta.

Ei ole ihme, että Suomi sai maineen konsensuksen maana.

Toinen tapa houkutella äänestäjiä oli ottaa reippaasti etäisyyttä muihin, valita pääviesti ja tuoda se esiin sellaisella voimalla, että muut joutuivat seuraamaan perässä ja esittämään omia kantojaan.

Siinä kilpailussa ei kannattanut käyttää sanaa ”toisaalta” eikä lähteä heti rakentamaan kompromisseja.

Jos viesti puri äänestäjiin, laimean version esittäjät tai toisten peesaajat jäivät kisassa häviölle.

Tällaiseen poliittiseen väittelyyn sopivat teemoiksi esimerkiksi maahanmuutto, vähemmistöjen oikeudet tai ympäristökysymykset. Silloin kyse ei ole yhden määrärahan viilauksesta vaan kysymyksestä, jossa kannat ovat samalla linjavalintoja.

Ilmiö ei ole uusi, vaan esimerkiksi luokkavihalla ja herravihalla on Suomessa herätelty äänestäjiä jo vuosikymmeniä sitten.

Yhdysvalloissa politiikan suuri kysymys on taas pitkään ollut suhtautuminen aborttiin. Moni äänestäjä ratkaisee sillä perusteella valintansa presidentinvaalissa, koska presidentin avulla voi vaikuttaa korkeimman oikeuden kokoonpanoon ja koska korkein oikeus saattaa jo lähivuosina tehdä asiasta uuden linjaratkaisun.

Viime vuosina tai oikeastaan koko 2010-luvun ajan suomalaista poliittista julkisuutta hallitsi erottautumiseen perustuva väittely.

Toki vasemmiston ja oikeiston erolla on yhä merkitystä, mutta monille on helpompaa määritellä asioita liberaalien ja konservatiivien akselilla. Silloin ei ole kyse vain is­meistä vaan myös siitä, keiden kanssa on samaa mieltä tai eri mieltä.

Sekä perussuomalaisten että vihreiden suosio kasvoi, ja kyse on ollut osittain saman ilmiön kahdesta eri puolesta. Puolueet eivät kilpaile samoista äänestäjistä, mutta kummatkin saavat voimaa tarjoutumalla toisen vaihtoehdoksi.

Poikkeuskevät on hetkeksi häivyttänyt nämä akselit. Se näkyy tuoreissa gallupeissa: viime vuosien menestyjät ovat joutuneet tekemään tilaa puoluekisan veteraaneille.

Väittely eduskunnassa on jäänyt varjoon. Ministerien tiedotustilaisuudet ovat hallinneet julkisuutta.

Ministerit eivät ole silloin esiintyneet aatepoliitikkoina vaan valtio­vallan edustajina, jotka kertovat, mitä koulujen lähiopetukselle tapahtuu, kannattaako näissä oloissa lähteä mökille ja miten ravintoloissa ruoka tuodaan tai haetaan pöytään.

Vaikka poikkeuksellisissa oloissa maailma tuntuu muuttuvan pysyvästi, asteittainen paluu vanhaan on jo alkanut.

Ensimmäiseksi toipuu poliittinen puhe rahasta. Pitäisikö ravintolayrittäjiä tukea nopeammin tai runsaammin? Pitäisikö omistajan asettaa ehtoja pörssiyhtiö Finnairin toiminnalle? Pitäisikö akuutin kriisin jälkeen paikata julkista taloutta leikkauksilla tai veronkorotuksilla?

Rahapuhe on jo alkanut, ja se saa lisää vauhtia kesän jälkeen.

Seuraavakin aalto keskustelussa tulee. Pienen tauon jälkeen pinnalle nousevat teemat, jotka jakavat ihmisiä jyrkemmin kuin raha-asiat.

Muutos on nykyään niin nopeaa, että toinen aalto saattaa ehtiä jo seuraaviin eduskuntavaaleihin.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimituksen esimies.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?