Suomalaisten hammasterveydessä muhii suuri hoidon tarve - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Suomalaisten hammasterveydessä muhii suuri hoidon tarve

Kiireetön hammashoito on lopetettu lähes kokonaan.

Julkaistu: 23.5. 2:00

Kiireetön hammashoito on ajettu käytännössä alas sekä julkisella että yksityisellä sektorilla koronaviruspandemian takia. Kun aikanaan palaamme normaaliin tilanteeseen, hoitamattomat hammassairaudet ovat saaneet rauhassa kehittyä ja hoidon tarvetta on paljon.

Akuuttien hammaskipujen ja tulehdusten lisäksi hammassairaudet ovat yhteydessä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin. Tilannetta pahentaa se, että jo aikaisemmat päätökset ovat johtaneet terveyskeskusten ylikuormitukseen ja hammashoidon viivästymiseen.

Yksityisille hammaslääkäriasemille epidemia on ollut taloudellisesti raskas. Viranomaisten suositusten mukaisesti kiireetön hammashoito on lopetettu lähes kokonaan. Henkilöstöä on lomautettu, ja monet asemat ovat kokonaan kiinni.

Tilanne on yhtä vaikea kuin muillakin pienyrittäjillä. Toiminta ei välttämättä käynnisty kunnolla epidemian rauhoittumisen jälkeenkään, koska epävarma taloudellinen tilanne ajaa potilaita käyttämään jo ennestään ruuhkautuneita julkisia palveluja. On vaara, että monet pienemmät asemat eivät selviä tästä kriisistä. Seurauksena olisi palvelujen keskittyminen entisestään suurille ketjuille.

Yksityinen sektori on hoitanut perinteisesti puolet aikuisväestöstä, ja siihen potilaat ovat saaneet Kelan korvauksen, joka suuruusluokaltaan on alle puolet terveyskeskuspotilaan saamasta tuesta. Vuonna 2014 hammashoidon Kelan korvaukset olivat noin 120 miljoonaa euroa. Se siis riitti yhteiskunnan tueksi hammashoitoon puolelle väestöä!

Sen jälkeen korvauksia on leikattu rajusti. Viimeksi Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti leikata korvauksista 40 miljoonaa euroa tulevaan sote-uudistukseen vedoten. Yksityisen hammashoidon Kela-korvaus oli enää 60 miljoonaa euroa, puolet parin vuoden takaisesta. Sote-uudistusta ei tullut, mutta tapahtui odotettu kysynnän väheneminen yksityissektorilla. Ja julkinen ruuhkautui entisestään – sekään ei ollut yllätys.

Hallitus miettii nyt satojen miljoonien eurojen tukipaketteja vaikeuksissa oleville yrityksille, muun muassa ravintoloille. Se on ehdottomasti perusteltua talouden jaloilleen saamiseksi, vaikka joillakin liiketoiminnan ydin onkin lähinnä oluen myyminen janoisille.

Hammashoidon osalta ei tarvita yritystukea. ”Tuki” voitaisiin kohdistaa hammashoitoa tarvitsevalle väestölle hyvin pienellä byrokratialla ja oikeudenmukaisesti nostamalla Kelan korvaukset määräaikaisesti samalle tasolle kuin ne olivat ennen viime vuosien leikkauksia. Kulut olisivat noin 60 miljoonaa euroa vuodessa, ja korotus voisi jatkua vuoden 2021 loppuun. Siihen mennessä tulevan soten rahoitusmallit alkavat ehkä hahmottua.

Suomessa on nyt pelottavan paljon hoitamattomia hammassairauksia. Hammaslääkäreitä on riittävästi. Koko kapasiteetti on nyt nopeasti saatava käyttöön, ja se onnistuu melko pienellä investoinnilla ja vähäisellä byrokratialla. Nykyinen tilanne johtaa julkisen sektorin tukehtumiseen ja yksityisen sektorin vajaakäyttöön ja erityisesti pienten yritysten poistumiseen markkinoilta. Kun uusi sote-malli on vielä vuosien päässä, emme nyt saa antaa koronavirusepidemian muokata hammashoidon tarjontaa suuria yrityksiä suosivaksi.

Matti Jokinen

hammaslääkäri, Hammaslääkäriliiton valtuuston jäsen, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat