Palveluvienti tarvitsee tuekseen uuden vientistrategian - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Palveluvienti tarvitsee tuekseen uuden vientistrategian

Koronaviruskriisistä toivuttaessa digitaalisen osaamisen ja digiratkaisujen kysyntä varmasti kasvaa. Tässä Suomella on erinomainen paikka kasvattaa markkinaosuuksiaan maailmalla.

Julkaistu: 24.5. 2:00

Helsingin Sanomat kirjoitti (15.5.) vientiteollisuuden tunnelmista koronavirusaikana. Suomi elää viennistä, nykyään kuitenkin monipuolisemmin kuin aiemmin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuore tutkimus osoittaa, että palveluviennistä on tullut Suomen uusi menestystarina. Vuosina 2010–2018 Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia, mikä ylitti Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa tapahtuneen palveluviennin kasvun. Noin kolmannes kokonaisviennistämme on palveluita.

Ennen koronaviruskriisiä palvelualat muodostivat jo kaksi kolmasosaa Euroopan unionin alueen kokonaistuotannosta. Koronavirusepidemia on iskenyt ankarimmin palvelualoihin, mikä näkyy myös palveluiden viennissä.

Pidemmällä aikavälillä kriisistä toivuttaessa digitaalisen osaamisen ja digiratkaisujen kysyntä varmasti kasvaa. Tässä Suomella on erinomainen paikka kasvattaa markkinaosuuksiaan maailmalla.

Palveluvienti on usein vaikeasti ymmärrettävä ja mitattava käsite. Yksinkertaisesti kyse on siitä, että joku Suomen ulkopuolella maksaa Suomessa tuotetusta tai kehitetystä palvelusta. Esimerkiksi ulkomaanmatkailijoiden maksamat palvelut Suomessa tai ulkomaisille yrityksille toimitetut tietotekniikka- ja huoltopalvelut ovat palveluvientiä.

Myös suomalaisten peliyritysten tai tv-sarjojen saamat rojaltitulot ovat palveluvientiä. Olemme vahvoja muun muassa it-palveluissa ja peleissä, mutta uusia vientimahdollisuuksia on syntynyt esimerkiksi luovista sisällöistä.

Koronaviruskriisin seurauksena digitaalisten palveluiden merkitys on noussut uudelle tasolle. Riippumatta siitä, miten rajoituksia globaalisti puretaan, digipalvelujen kysyntä jää suuremmaksi kuin se ennen kriisiä oli. Kriisi ja sen jälkivaikutukset myös määrittelevät markkinoita uusiksi niin kotimaassa kuin globaalistikin. Yritykset löytävät uusia strategioita, osa yrityksistä ajautuu konkurssiin, työvoima liikkuu tehtävistä toisiin ja yllättäviäkin konsolidaatioita voidaan toimialoilla nähdä. Geopolitiikka tuo soppaan oman mausteensa.

Yksi keskeinen huomio on, että vientiä tulisi edistää selvästi enemmän keskeisten digitaalisten alustojen suuntaan. Suomalaisyrityksistä esimerkiksi Smartly.io on menestynyt Facebookin avulla. Peliyhtiöt harjoittavat liiketoimintaansa Applen ja Googlen alustoilla. Suomalaiset tv-sarjat saavat globaalin yleisön Netflixissä. Alustatalous voi luoda mahdollisuuksia Suomelle, mutta se vaatii meiltä uudenlaista ajattelua.

Valmistelussa on nyt hallitusohjelmaankin kirjattu viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma. Digitaalisen ajan vientitoiminta tulisi huomioida valtion tukemissa vienninedistämistoimissa, jotta suomalaiset yritykset olisivat saajapuolella, kun markkinoita määritellään uudelleen.

Myös palveluvientiä voidaan edistää perinteisillä toimilla, kuten aluekohtaisilla markkinakartoituksilla ja vienninedistämismatkoilla. Tämän rinnalle tarvitaan kuitenkin selkeä vientistrategia, jolla edistetään suomalaisosaamisen ja ratkaisujen markkinointia sekä myyntiä alustoille ja globaalien ekosysteemien portinvartijoille.

Jari Konttinen

elinkeinopolitiikan asiantuntija

Palvelualojen työnantajat Palta

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Teollisuus|Ensin loppuivat komponentit, sitten hyytyi myynti – Suomi elää viennistä ja nyt vientiyritykset miettivät, miten ne selviävät loppuvuodesta

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat