Terveyspalveluihin tarvitaan iso remontti - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Vieraskynä

Terveyspalveluihin tarvitaan iso remontti

Terveydenhuoltomme ei enää selviydy tehtävistään, ellei sairauksien ennaltaehkäisyä, tarvittavia tietojärjestelmiä ja palvelujen rahoitusta ajatella uudella tavalla.

Julkaistu: 25.5. 2:00, Päivitetty 25.5. 7:27

Hyvinvointia uhkaavat tekijät haastavat palvelujärjestelmämme. Ihmisten laskeva fyysinen kunto, painonnousu, ikääntyminen ja yksinäisyys sekä ennaltaehkäisyn vähyys lisäävät palvelujen tarvetta. Aikuisiän diabetesta sairastaa tietämättään noin 150 000 suomalaista, ja jopa miljoonalla on suuri riski sairastua diabetekseen. Noin puolella aikuisista on kohonnut verenpaine.

Terveydenhuollon nykyiset toimintatavat eivät ota huomioon tätä piilevää tarvetta. Emme seulo jo sairastuneita tai sairauksille alttiita kansalaisia edes merkittävien kansansairauksien osalta, vaan odotamme heidän yhteydenottoaan.

Tämän kevään koronavirusepidemia on vähentänyt terveydenhuollon peruspalveluiden tarjontaa entisestään. On arvioitu, että pitkäaikaissairauksien hoitamattomuus aiheuttaa enemmän terveyshaittaa ja kuluja kuin tämä epidemia.

Tehohoitopaikkojen nopea lisääminen ja peruspalveluiden suuntaaminen osoittaa, että terveydenhuoltomme mukautuu erikoispalveluiden lisäämiseen. Peruspalveluiden riittävään lisäämiseen järjestelmä ei kykene edes normaaliaikana. Terveydenhuoltomme ei siis pysty huolehtimaan kaikista tehtävistään. Piilevä tarve on niin suuri, ettei tilanne korjaudu nykyisen järjestelmän resursseja ja tuottavuutta lisäämällä.

Tarvitaan tietojärjestelmien tukemia mahdollisimman automaattisia sähköisiä palveluprosesseja, joita kansalaiset käyttävät itsenäisesti. Näitä prosesseja on edullista monistaa, ja palvelut voidaan laajentaa kattamaan suuri osa väestöstä. Ne voivat myös tarvittaessa ohjata käyttäjät perinteisten palvelujen pariin.

Esimerkiksi diabeteksen riskiä näin seurattaessa käyttäjä pitää portaalissa hyvinvointitietojaan yllä ja saa sovituin väliajoin automaattisen lähetteen sokerikokeeseen. Jos arvot ovat koholla, järjestelmä antaa lähetteen laboratorio- ja silmänpohjatutkimuksiin sekä jakaa tietoa verkkokursseista ja vertaisryhmistä.

Diagnoosi ja hoitolinjaukset ovat sairauden vaativuudesta riippuen joko automaattisia tai lääkärin tekemiä. Sähköiseen prosessiin kuuluvat lääkityksen ja hoidon ohjaaminen, seuranta sekä kannustaminen.

Samalla kertyy yksilöllistä ja koko väestöä koskevaa laatu- ja vaikuttavuustietoa. Sähköistä seulontaa ja elämäntapaohjausta kokeiltiin Helsingissä kymmenen vuotta sitten hyvin tuloksin.

Rahoitusjärjestelmän painopiste on sairauksien ja komplikaatioiden hoitamisessa. Ennaltaehkäisy lisää kustannuksia heti mutta tuo tuottoja vasta viiveellä ja jää siksi usein rahoitusta jaettaessa muiden kohteiden jalkoihin.

Ennalta ehkäisevä toiminta pitää nähdä investointina, joka synnyttää terveyspalvelujen järjestäjälle säästöä ja jonka vaikuttavuudelle voidaan laskea tuotto. Ennaltaehkäisyyn sijoittava toimija – esimerkiksi vakuutusyhtiö, eläkeyhtiö tai säätiö – saa investoinnilleen tuoton toteutuneesta säästöstä.

Hyvinvoinnin edistäminen on uusi eettinen sijoituskohde, joka tuo paljon kustannushyötyä ja tuottopotentiaalia. Pandemian aiheuttamassa kansantalouden kriisitilanteessa vaikuttavuusperusteinen rahoitusmalli auttaisi selviytymään poikkeusajan yli.

Tällainen toimintamalli edellyttää kehittyneitä tietojärjestelmiä, joiden avulla voidaan seurata palvelujen kohdentamista ja vaikuttavuutta sekä niiden kustannuksia. Järjestelmissä pitää siis olla kehittyneet ominaisuudet, jotka mahdollistavat yhteydenotot asiakkaisiin, palvelujen kohdentamisen, automaattisesti etenevät palveluprosessit ja järjestelmän käytöstä saatujen tietojen analysoinnin.

Uudistus lisäisi merkittävästi terveydenhuollon kapasiteettia, vähentäisi palvelujärjestelmän haavoittuvuutta ja turvaisi palvelujen rahoitusta – koronaviruspandemian kaltaiset poikkeustilanteet mukaan lukien. Terveydenhuollon ohella malli sopii hyvin myös esimerkiksi sosiaalihuoltoon ja sivistystoimeen.

Uudistaminen on välttämätöntä. Nykyiselle toimintamallille myönnettävä lisärahoituskaan ei tuota riittävän hyviä tuloksia. Uudenlaisia rahoitusmalleja hyödyntävät palvelut ja niihin kytketyt tietojärjestelmät parantavat hyvinvointia tehokkaammin.

Malleista voisi tulla myös kansainvälisiä vientituotteita. Uudistamiselle on tarvetta maailmanlaajuisesti.

Antti Iivanainen

Kirjoittaja on johtaja Apotti oy:ssä.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?