Arvonlisäverojen korotus suosii ulkomaanmatkailua - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Arvonlisäverojen korotus suosii ulkomaanmatkailua

Kotimaisten hotellien ja kylpylöiden toipuminen koronakriisistä voi kestää jopa kymmenen vuotta.

Julkaistu: 29.5. 2:00

Työelämäprofessori Timo Viherkenttä esitti HS:n haastattelussa (24.5.), että valtion verotulojen lisäämiseksi nostettaisiin arvonlisäveroa tai ainakin alennettuja verokantoja noin vuonna 2023. Myös työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmä päätyi samaan lopputulokseen.

Ravintolaruokailuun sovelletaan 14 prosentin verokantaa, ja majoitukseen, kotimaan liikenteeseen, liikunta- ja kulttuuripalveluihin 10 prosentin verokantaa. Alkoholin anniskelun arvonlisäverokanta on 24 prosenttia.

Matkailuala on vientiala, jolla oli erinomaiset kasvunäkymät ennen koronaviruskriisiä. Matkailun osuus Suomen palveluviennistä oli 16,1 prosenttia ja 5,2 prosenttia kokonaisviennistä. Matkailun Suomeen jättämä arvonlisä on samaa luokkaa kuin metsäteollisuuden. Toimiala työllistää 140 000 henkilöä ympäri Suomen ja sen verojalanjälki vuodessa on 2,6 miljardia euroa.

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten kannattavuus on heikko, 1–4 prosenttia liikevaihdosta normaalitalouden aikana. Tämä siitä huolimatta, että palvelujen hinnat ovat kansainvälisessä vertailussa korkeat. Kalliit hinnat selittyvät pitkälti korkeilla veroilla ja työvoimakustannuksilla.

Matkailu- ja ravintola-alan yritykset ovat kärsineet koronaviruskriisin vaikutuksista enemmän kuin minkään muun suuren toimialan yritykset. Ne menettivät huhti–toukokuussa liikevaihtoaan yli 90 prosenttia. Asiakkaiden, etenkin ulkomaalaisten ja liikematkustajien, paluu kestää pahimmillaan vielä pitkään. Toimialan yritysten, etenkin hotellien ja kylpylöiden, toipuminen kriisistä voi kestää jopa kymmenen vuotta.

Matkailualalla on tiukka kilpailu kotimaisista ja ulkomaisista matkailijoista. Suomeen veroja maksavat ja täällä työllistävät matkailualan yritykset kilpailevat verottomien ja valtion tukemien yritysten kanssa.

Suomen valtio tukee vuosittain ulkomaanmatkailua, kokousten pitämistä ja juhlimista Suomen lipun alla olevilla viihderisteilijöillä yli 250 miljoonalla eurolla vuodessa. Viihderisteilijöiden käyttämä polttoaine on verotonta sekä risteilymatkoilla kulutetut majoitus- ja ravintolapalvelut kaikista veroista vapaita. Myös ulkomaan lentojen polttoaine on verovapaata eikä ulkomaan lentolipuista peritä arvonlisäveroa.

Matkailu- ja ravintola-ala on työvoimavaltainen. Esimerkiksi ravintoloissa työvoimakulut ovat 30–40 prosenttia liikevaihdosta. Arvonlisäveroa peritään myös työvoimakulujen osuudesta.

Arvonlisäverojen korottaminen olisi vakava isku heikossa taloudellisessa kunnossa olevalle toimialalle. Se johtaisi kotimaan matkailu- ja ravintolapalvelujen hintojen kohoamiseen sekä ohjaisi matkailua ja kuluttamista ulkomaille. Tämä vähentäisi verotuloja Suomeen ja työllisyyttä Suomessa.

Entäpä jos valtio saisikin enemmän verotuloja verojen korotusten sijaan palvelujen käytön kasvusta kotimaassa ja sen myötä parantuneesta työllisyydestä?

Timo Lappi

toimitusjohtaja, Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Verot|Lähivuosina tulee koronalaskun maksamisen aika – mistä tuleva hallitus voisi saada lisää verotuloja?

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?