Ylioppilaskirjoitukset eivät kerro kaikkea, ja siksi korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on järjetön - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Kolumni

Ylioppilaskirjoitukset eivät kerro kaikkea, ja siksi korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on järjetön

Uudistus poistaa kuormitusta valintakokeiden osalta, mutta siirtää paineen ylioppilaskokeisiin.

Julkaistu: 29.5. 2:00, Päivitetty 29.5. 13:28

Tämä kevät on ollut poikkeuk­sellinen muutenkin kuin vain korona­viruksen vuoksi. Korkea­koulujen opiskelija­valinta­uudistus lähti käyntiin täydellä teholla, ja omassa sosiaalisessa kuplassani se on aiheuttanut miltei yhtä paljon keskustelua kuin korona­virus­pandemia.

Uudistus on kauniisti sanottuna ihan järjetön.

Enemmistö uusista korkea­koulu­opiskelijoista valitaan nyt ylioppilas­todistuksen tai ammatti­koulun todistuksen perusteella tiettyjen alojen poikkeuksia lukuun ottamatta.

Myös pääsykokeilla on mahdollista päästä opiskelemaan, mutta pääpaino on todistusvalinnassa.

Opetus- ja kulttuuri­ministeriön mu­kaan menestys toisella asteella kertoo hyvin valmiuksista korkea­koulu­opintoihin.

Onko menestys toisella asteella sama asia kuin hyvä ylioppilas­todistus? Kokeet ovat lopulta vain yhden päivän näyttö siitä, osaatko vastata siihen kokeeseen sattuneisiin kysymyksiin. Kertovatko laudaturit todistuksessa sopivuudesta eri aloille ja ovatko keskinkertaiset arvo­sanat väistämättä merkki siitä, ettei ihminen sovellu halutulle alalle?

Uudistuksen lähtökohta on hyvä: päästä eroon kuormittavista valintakokeista. Toteutus vain on epäreilu.

Mallia uudistukseen olisi kannattanut hakea Ruotsista, jossa suomalaiset hakijat valitaan lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Todistusten perusteella lasketaan vertailuluku valintaprosessia varten.

Eikö lukion päättötodistus, jossa numerot lasketaan koko lukion aikana opiskeltujen kurssien keskiarvosta, kerro enemmän siitä, miten lukio meni?

Uudistus poistaa kuormitusta valintakokeiden osalta, mutta siirtää paineen ylioppilaskokeisiin. Lukiolaisten uupumus on lisääntynyt viime vuosina. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tuottamassa lukiolais­barometrissa vuodelta 2019 noin joka kolmas lukiolaisista ilmoitti, että opintojen ja muun elämän yhdistäminen tuottaa heille jatkuvasti ongelmia ja että opiskelu koetaan henkisesti raskaaksi.

Kuuntelin erään ystäväni tuskailua opiskelupaikan hakemisen kanssa. Hänelle kiinnostus korkea­koulu­opiskeluja kohtaan heräsi vasta lukion jälkeen. Nyt opiskelupaikan saaminen tuntuu vaikealta, sillä taskussa on keskin­kertaiset paperit. Kertovatko ne todella hänen soveltuvuudestaan alalle?

Kirjoittaja on HS:n kaupunkitoimittaja.

Oikaisu 29.5.2020 kello 13.26: Kolumnista sai aiemmin sen käsityksen, että Ruotsissa korkeakouluun hakijat valitaan lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintodistuksen perusteella. Tässä viitattiin nimenomaan suomalaisten hakijoiden valintaprosessiin.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?