Pandemia avaa näköaloja ilmastokriisin torjuntaan - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Vieraskynä

Pandemia avaa näköaloja ilmastokriisin torjuntaan

Koronaviruksen tuhoista toivuttaessa eri aloilla pitää pyrkiä entistä tarmokkaammin hiilineutraaliuteen.

Julkaistu: 30.5. 2:00

Alun perin marraskuulle 2020 sovittu YK:n seuraava ilmastokokous on päätetty siirtää ensi vuoteen. Siirron aiheuttanut koronavirus on kuitenkin tekemässä sen, mihin neuvotteluilla ei ole toistaiseksi päästy: ilmastopäästöt laskevat rytinällä, kun taistelu virusta vastaan on hiljentänyt tehtaat ja liikenteen kaikkialla maailmassa.

Euroopassa energiankulutus on vähentynyt pandemian seurauksena 10–20 prosenttia, ja sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat huhtikuussa 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kiinan hiilidioksidipäästöt putosivat helmikuussa neljänneksellä, ja Intiassa päästöt ovat vähentyneet ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen supistuvan tänä vuonna noin kahdeksan prosenttia. Vuotuinen pudotus tulee olemaan suurin koko teollistumisen jälkeisenä aikana ja kuusi kertaa suurempi kuin vuoden 2008 finanssikriisin aikana.

Päästöjen tulisi kuitenkin vähentyä merkittävästi useita vuosia, jotta se näkyisi maapallon lämpötiloissa. Ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vaikuttavat ilmastoon jopa satojen vuosien ajan. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut jatkuvasti, ja hiilidioksidia on ilmassa nyt noin 45 prosenttia enemmän kuin esiteollisella ajalla.

Teollisuuden hiipuminen on ilmaston kannalta kaksiteräinen miekka. Vaikka ilmastopäästöt supistuvat alasajon tuloksena, kokonaisvaikutus voi jäädä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta laihaksi, sillä samalla heikentyy teollisuuden pienhiukkaspäästöjen ja muiden epäpuhtauksien ilmastoa jäähdyttävä vaikutus.

Merkittävin koronaviruskriisin seuraus ilmastopolitiikalle saattaakin olla se, että kriisi avaa uusia mahdollisuuksia järjestää ihmisen toimintaa uudella tavalla.

Valtioiden ja hallitusten tulee nyt määrätietoisesti vauhdittaa kaikkien toimintojen muuttamista hiilineutraaleiksi. Päästöjen vähentymiseen johtanut talouden romahdus vaikeuttaa myös puhtaan teknologian kehitystä, investointeja ja käyttöönottoa.

Elvytykseen liittyvien yritystukien ja valtionavun ehdoksi tulee Kanadan mallin mukaisesti asettaa ilmastokestävyyden edistäminen. Suomessa pitäisi vahvistaa ilmastolain ohjaavaa vaikutusta tähän suuntaan.

Euroopan unionin alueella kehitys näyttää hyvältä. Tuulivoiman ja aurinkoenergian osuus sähköntuotannossa nousi huhtikuussa ennätykselliseen 23 prosenttiin. Kiinan esimerkki sen sijaan huolestuttaa: maa pyrkii selviytymään pandemian aiheuttamasta talousšokista panostamalla fossiiliseen energiaan. Tämän takia Kiinan päästöt ovat helmikuun notkahduksen jälkeen palautumassa entiselle tasolleen.

Matkailun tulee uudistua. Kaupallinen lentoliikenne supistui huhtikuussa 73 prosenttia kriisiä edeltävään aikaan verrattuna. Lentämisen vähentyminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Myös matkakohteissa kulutustottumusten on muututtava ilmastoystävällisemmiksi.

Maaliikenne on monissa teollisuusmaissa yksi eniten ilmastopäästöjä aiheuttavista ihmistoiminnan muodoista. Yhdysvalloissa yli kolmannes päästöistä syntyy autoista. Eikä joukkoliikenne ole nyt suosiossa. Suomessa käyttäjämäärät ovat pudonneet 60 prosenttia helmikuuhun verrattuna. Kriisi ei saa johtaa yksityisautoilun kasvuun.

Kriisistä toipuvia yhteiskuntia pitää kehittää niin, että liiketaloudellinen kasvu irrotetaan energian kulutuksen kasvusta. Sekä rakentamisessa että liikenteessä on pyrittävä hiilineutraaliuteen.

Oxfordin yliopiston tuore selvitys paljastaa, että ilmaston kannalta kestävä elvyttäminen hyödyttää yhteiskuntaa muutenkin: se edistää tehokkaimmin investointeja ja työllisyyttä ja siten talouden toipumista.

Koronaviruskriisi osoittaa, ettei pelkillä päästövähennyksillä enää päästä toivottuun tulokseen vaaralliseksi katsotun ilmaston lämpenemisen estämisessä. Ilmassa on jo nyt liikaa hiilidioksidia, eikä se poistu sieltä pitkään aikaan, vaikka koko maailma suljettaisiin.

Päästöjen vähentämisen rinnalla tuleekin edistää toimia, joilla ylimääräinen hiili voidaan siepata pois ilmakehästä. Maapallon metsien, soiden ja maaperän hiilinielujen vahvistaminen on nopein ja kustannustehokkain keino.

Atte Korhola

Kirjoittaja on ympäristömuutoksen professori Helsingin yliopistossa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?