Asukaslähtöinen kaavoitusprosessi olisi kaikkien etu - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Asukaslähtöinen kaavoitusprosessi olisi kaikkien etu

Täydennysrakentaminen ei voi pitkällä aikavälillä perustua pakkosyöttöön, eikä Helsingin tulisi aliarvioida sen merkittävintä käytettävissä olevaa resurssia – asukkaitaan.

Julkaistu: 31.5. 2:00

Pääkaupunkiseutu kasvaa vauhdilla, ja Helsingissä on parhaillaan meneillään historiallisen vilkas rakentamisen kausi, jossa asuntotuotanto on suurimmillaan sitten koko 2000-luvun.

Uudisalue- ja kaupunkibulevardihankkeiden kohtaaman vastatuulen myötä Helsingin kaupunki pyrkii toteuttamaan yhä suuremman osan kaupunkirakentamisesta täydennysrakentamisena jo olemassa oleviin kaupunginosiin.

Niin ymmärrettävä kuin lähestymistapa onkin, esikaupungeissa joutilaana lojuva tonttimaa on kiven alla, ja hankkeet kohdistuvat yhä useammin puistoihin ja muille vapaa-ajan alueille sekä muille tonteille, joille rakentamisesta koituu merkittävää haittaa olemassa olevalle asukaspohjalle.

Kaupungin on pystyttävä perustelemaan täydennysrakentamishankkeita asukkailleen yhä uskottavammalla tavalla.

Kaupunkiympäristön toimialan osallisuussuunnitelmaan 2019–2021 onkin kirjattu, että kaupunkilaiset on otettava ennakoivasti mukaan kaupungin kehityksestä käytävään keskusteluun ja että kaupungin on myös osattava nivoa kaupunkilaislähtöiset kehitysajatukset nykyistä paremmin mukaan osaksi prosessejaan. Lisäksi suunnitelmassa toivotaan muun muassa toimivaa vuoropuhelua ja luottamuksen rakentamista kaupunginosatasolla.

Asukkaille suunnitelmat näyttäytyvät käytännössä pelkkänä tyhjänä sanahelinänä, eikä merkittävästä osallistavuudesta tai toimivasta vuoropuhelusta ole tietoakaan. Täydennysrakentamishankkeet ovat liikkeellepanovaiheessa vähäsanaisia ja niiden tavoitteet epämääräisiä. Lisäksi kaavoituksen aivan lähivuosienkaan päätöshistoriaa ei tunneta tai kunnioiteta, ja hankkeiden merkityksellisyyttä vähätellään kaupungin puolelta silmiinpistävällä tavalla. Asukkaiden tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet lähentelevät olematonta.

Esimerkiksi kaupungin Etelä-Haagassa Steniuksenkentälle kaavailemat korkeat kerrostalot edustavat täydellistä täyskäännöstä vasta äskettäin hyväksyttyyn, poikkeuksellisen kattavan selvitystyön kautta ja yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa laadittuun asemakaavaan nähden. Kaupungin suunnitelmat niin rakennuspinta-alan kuin kerrosluvunkin kaksinkertaistamisesta tulivat siten kaikille osapuolille täydellisenä yllätyksenä.

Mikä pahinta, kaupungin hankkeelle tarjoamat perustelut eivät ole millään tasolla uskottavia. Kokonaisuus jättää hyvin sekavan ja epäluotettavan kuvan kaavoituksen nykytilasta. Tämä jos mikä on omiaan nakertamaan entisestään hälyttävän heikoilla kantimilla olevaa lähidemokratiaperiaatetta.

Täydennysrakentaminen ei voi pitkällä aikavälillä perustua pakkosyöttöön, eikä kaupungin tulisi aliarvioida sen merkittävintä käytettävissä olevaa resurssia – asukkaitaan.

Kaupungilta edellytetäänkin nyt ripeitä konkreettisia toimia kaavoituksen asukaslähtöisyyden ja siten myös luotettavuuden sekä yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

Jan Stolt

Etelä-Haaga, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?