Joku maksaa myös ”ilmaisen” musiikin - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Joku maksaa myös ”ilmaisen” musiikin

Jos musiikin tekijät eivät saa riittäviä korvauksia työstään, tekijänoikeusjärjestöjen pitäisi kääntää katse tekemiinsä sopimuksiin eikä syyllistää kuuntelijoita.

Julkaistu: 2.6. 2:00

Helsingin Sanomien jutussa (20.5.) pohdittiin, miksi suomalaiset ovat Pohjoismaiden haluttomimpia maksamaan musiikkipalveluista. Muissa Pohjoismaissa jo lähes puolet maksaa musiikin nettikuuntelusta, kun taas suomalaiset suosivat Spotifyn ja Youtuben ilmaisversioita. Musiikin tekijänoikeuksia edustavan Teoston mielestä ilmaispalvelut ovat liian hyviä.

Jutussa unohdettiin, että Suomessa on jo kauan ollut toinenkin palvelu, joka tarjoaa kuuntelijoille musiikkia ”ilmaiseksi”. Se on radio. Alkuvuosina radion kuuntelijoilta vaadittiin radiolupa, mutta nykyisin Yleisradion musiikki kustannetaan verovaroin. Kaupalliset radio- ja televisioasemat rahoittavat toimintansa mainonnalla – aivan samalla tavalla kuin Spotifyn ja Youtuben ilmaispalvelut.

Yleisradio ja kaupalliset radioyhtiöt eivät saa käyttämäänsä musiikkia ilman korvausta, vaikka se onkin kuuntelijoille ”ilmaista”. En paljasta liikesalaisuuksia, jos kerron, että musiikin hinnasta on väännetty kättä pitkissä neuvotteluissa, usein myös oikeudessa. Vaikeimmissa tapauksissa korvauksista on riidelty korkeimmassa oikeudessa asti, mutta aina on päädytty tulokseen, joka on molemmille osapuolille siedettävä.

Siihen hintaan, jonka radioyhtiöt maksavat musiikista tekijänoikeusjärjestöille, vaikuttavat muun muassa yhtiöiden liikevaihto, yleisömäärä ja käytetyn musiikin määrä. Tekijänoikeusjärjestöt puolestaan vastaavat siitä, miten perityt korvaukset jaetaan tekijöiden kesken.

Viime vuosina nettimusiikin suosio on nopeasti kasvanut radion kustannuksella. Äänilevytuottajien kansainvälisen järjestön IFPI:n viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan musiikin kuuntelu netissä on maailmanlaajuisesti jo ohittanut radion kuuntelun. Kokonaisuutena katsoen nettipalvelut ja radioasemat hyödyntävät suurin piirtein samaa musiikkia. Nettipalveluiden pitäisi siis maksaa käyttämästään musiikista enemmän kuin radioasemien.

Tiedän hyvin, että viestinnän ja tekijänoikeuksien pelikenttä ei ole tasainen. Nettipalvelut toimivat kansainvälisesti, ja niiden on helppo siirtää toimintaansa maasta toisen sen mukaan, missä lait ja sopimukset ovat niiden kannalta edullisimpia.

Tekijänoikeudet ovat kuitenkin kansainvälisiä, ja EU:ssa lainsäädäntö on pääosin samanlaista. Saksassa paikallinen musiikin tekijänoikeusjärjestö GEMA pysäytti musiikin käytön eräissä nettipalveluissa, kun siitä ei päästy sopimukseen. Jos musiikin tekijät eivät saa riittäviä korvauksia työstään, tekijänoikeusjärjestöjen pitäisi kääntää katse tekemiinsä sopimuksiin eikä syyllistää kuuntelijoita.

Pekka Gronow

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

HS-analyysi|Musiikin ilmaisesta kuuntelemisesta on tehty niin helppoa, että suurta osaa suomalaisista ei kiinnosta maksaa kuuntelusta ollenkaan

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?