Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen opettajapula on hälyttävä. Helmikuussa 2020 suomenkielisen varhaiskasvatuksen opettajien vakansseista 20 prosenttia (805 henkilöä) oli täytetty ei-kelpoisilla ja ruotsinkielisellä puolella jo lähes 29 prosenttia (93 henkilöä). Varhaiskasvatuksen opettajan paikkoja oli avoinna peräti 1 030.
Nykytilanne heikentää lasten oppimismahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa yli 9 000 lapsella vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi jo nyt joka neljäs lapsi on vieraskielinen, mikä tuo päiväkoteihin uudenlaisia pedagogisia haasteita.
Opettajapulaan on vastattava lisäkoulutuksella. Rahoitus koulutuksiin on turvattava. Varhaiskasvatuksen opettajakoulutusten aloituspaikkojen toteutettu lisäys ei riitä, vaan opettajankoulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä vähintään 250 paikalla.
Tämän lisäksi tarvitaan joustavaa monimuotokoulutusta, sillä se mahdollistaa opiskelun pääosin työn ohella ja työssä oppien. Vireillä oleva Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen -hanke ja Helsingin yliopiston oma pätevöitymishaku tavoittaisivat jo valmiiksi varhaiskasvatustyöhön sitoutuneet ja motivoituneet hakijat, jotka ovat vailla opettajan kelpoisuutta. Näiden koulutusten toteutuminen on turvattava.
Tutkintoja tulee voida täydentää nykyistä joustavammin myös varhaiskasvatuslain toteuttamiseksi. Lain mukaan vuoteen 2030 mennessä päiväkodin henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. On kaikkien etu, että lasten oppimisen polun alussa tukena on ammattitaitoinen koulutettu henkilöstö.
Harri Rinta-aho
sivistystoimenjohtaja, Espoo
Liisa Pohjolainen
toimialajohtaja, Helsinki
Katri Kalske
apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
