Suomalaiset ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyn mukaan vähentäneet lähikontaktejaan huhtikuussa 75 prosenttia normaaliin verrattuna. Näin tartuntatapausten määrä on Suomessa saatu painettua alas, mikä mahdollistaa myös talouden vaiheittaisen avaamisen.
Toimet epidemian rajoittamiseksi ovat olleet rajuja, eikä niitä voi jatkaa niin pitkään, että epidemia syystä tai toisesta väistyy maailmanlaajuisesti. Suomen talous ei kestäisi sitä. Siksi on siirryttävä hallitusti kohti hienovaraisempia rajoituksia.
Yhteiskunnan avaamisen seurauksena suomalaisten lähikontaktit lisääntyvät. Tässä tilanteessa viruksen voimakkaalle kyvylle levitä uusiin isäntiin tulee luoda riittävä vastavoima.
Kontaktien lisääntyessä myös muut taudinaiheuttajat saavat lisää tilaa. Normaalisti Suomessa esiintyy jopa 20 miljoonaa hengitystieinfektiota vuodessa. Se tarkoittaa, että keskimäärin päivää kohti yli 50 000 suomalaista saa koronaviruksellekin tyypillisiä hengitystieoireita. Lisäksi myös erilaiset ruoansulatuskanavan oireet, päänsärky sekä haju- tai makuaistin menetys ovat covid-19-tartunnassa yleisiä.
THL:n nykyisen suosituksen mukaan kaikki oireilevat tulisi testata, mutta testimäärät ovat jääneet viime viikkoina noin 3 000 testiin päivässä. Vaikka oireilevien määrä väheneekin ihmisten välttäessä yhä lähikontakteja, oireilevia on täytynyt olla viime aikoinakin selvästi yli 3 000 päivässä. On selvää, että kaikki oireilevat eivät hakeudu tai pääse koronavirustestiin.
Testauskapasiteetti on THL:n mukaan nyt noin 9 600 testiä päivässä, ja ainakin yksityisen sektorin nykyistä noin 4 000 testin kapasiteettia voidaan yhä kasvattaa merkittävästi. Julkisesti rahoitetut ja yksityisesti tuotetut terveyspalvelut olisivat toimiva yhdistelmä: yksityisten toimijoiden intressissä on tehdä mahdollisimman paljon testejä, ja testien oikein kohdentuessa se olisi myös yhteiskunnan etu.
Korvaukset kannattaisi määrittää siten, että testien toteuttajalla olisi kannusteet etsiä mahdollisimman paljon sairastuneita. Silloin korvaustaso voitaisiin ainakin osittain sitoa löytyneiden tartuntojen määrään. Yksityisen sektorin toimijoilla olisi kannustimet houkutella oireilevia palvelujensa piiriin esimerkiksi viemällä liikkuvia testausasemia paikkoihin, joissa tartuntoja on esiintynyt. Myös testausta ilta-aikoina voidaan lisätä. Testaukseen organisointiin ja logistiikkaan liittyvät innovaatiot olisivat hyödyllisiä testauksen yhä lisääntyessä.
Tartuntojen määrä on pyrittävä pitämään mahdollisimman pienenä, sillä jopa yksittäiset tartuntaketjut voivat johtaa suuriin tartuntamääriin ja siten uusiin koviin rajoitustoimiin. Tässä pandemiassa 10 prosenttia tartunnan saaneista näyttää aiheuttavan 80 prosenttia jatkotartunnoista, mikä poikkeaa paljon esimerkiksi influenssasta.
Vaikuttaa myös siltä, että jopa 80 prosenttia tartunnoista tulee oireettomilta kantajilta. Altistuneiden karanteeniin asettaminen ja testaaminen sekä maskisuositus vähentäisivät tartuntoja tehokkaasti. Testaa, jäljitä ja eristä -strategia toimii epidemian hillitsemisessä vain, kun tartuntoja on vähän.
Emme tiedä tarkasti, mikä on oikea testaamisen mittakaava, kun yhteiskuntaa avataan. Talouden kannalta olisi parempi testata liian paljon kuin liian vähän. Testaamisen kustannukset ovat pienet verrattuna kovien rajoitustoimien aiheuttamiin kustannuksiin.
Viime kuukausina voimassa olleiden rajoitusten on arvioitu maksaneen noin miljardi euroa viikossa. Tuolla rahalla voitaisiin tehdä viisi miljoonaa 200 euron hintaista koronavirustestiä, ja testiteknologian kehittyessä testien hinta saattaa pudota jopa 95 prosenttia.
Kun testejä laajennetaan, sosiaalinen aktiivisuus voi palata kohti viimevuotista tasoa. Jos onnistumme testaamisella välttämään laajat rajoitustoimet tulevaisuudessa, se kannattaa.
Talouden avaaminen toimii vain, jos ihmiset uskaltavat liikkua. Kun kattavalla testauksella luodaan ajantasaista kuvaa epidemiatilanteesta, turha pelko väistyy. Tarvittaessa rajoituksia voidaan kohdistaa täsmällisemmin eri alueille ja välttää koko maata koskevat rajoitukset.
Jukka Koskela ja Sanna Kurronen
Koskela on tutkijatohtori Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) ja sisätauteihin erikoistuva lääkäri. Kurronen on ekonomisti Elinkeinoelämän valtuuskunnassa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.
