Verottaja vie rikoksen uhrin korvaukset – 100 000 euroa vaihtui 167,25 euroon - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Kolumni

Verottaja vie rikoksen uhrin korvaukset – 100 000 euroa vaihtui 167,25 euroon

Vaikka omaisuutta olisi takavarikoitu nimenomaan vakavan rikoksen uhrin saatavien turvaamiseksi, verottaja voi periä omat saatavansa ennen uhria.

Julkaistu: 7.6. 2:00, Päivitetty 7.6. 6:21

Vuoden 2018 joulukuussa Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi ravintoloitsijan kolmesta ihmiskaupasta, kahdesta kirjanpito­rikoksesta ja kolmesta törkeästä veropetoksesta. Tuomio jäi lainvoimaiseksi.

Ravintolan työntekijät olivat olleet kellon ympäri töissä ilman vapaapäiviä, pienellä tai olemattomalla korvauksella.

Yhdeltä oli varastettu palkkoja noin 38 000 euroa, toiselta 49 460 euroa, kolmannelta 62 600 euroa. Poliisi oli takavarikoinut tuomitun ja tämän yrityksen omaisuutta yli 200 000 euroa turvatakseen uhreilta varastetut palkat sekä muut korvaukset.

Tuomion jälkeen uhreille selvisi, että verottaja oli jo rikostutkinnan aikana tyhjentänyt lähes koko vakuustakavarikon.

Veropetokset paljastuivat vain, koska yksi uhreista uskalsi puhua poliisille.

Verottaja vei silti melkein kaiken.

Yhdellä uhreista piti olla saatavia yhteensä yli 100 000 euroa. Kuukausia myöhemmin mies sai ulosotosta ensimmäisen korvaus­erän: 167,25 euroa.

Ongelma koskee monia rikostapauksia, mutta pääasiassa työntekijän hyväksikäyttöön liittyviä. Niissä on ominaista palkkojen varastaminen, suurin osa korvauksista muodostuu palkoista ja tutkinnassa voi usein tulla ilmi myös veronkiertoa.

Kun verottaja on hakenut omansa pois, uhrit voivat ehkä saada pieniä puroja ulosotosta. Jos ulosmitattavaa ei ole, valtio voi korvata osan summasta, mutta ei läheskään kaikkea.

Ja tämäkin yleensä vain, jos näyttö riittää ihmiskauppatuomioon. Muiden työhyväksikäyttörikosten, kuten kiskonnantapaisen työsyrjinnän, uhrit saavat vain osuutensa siitä, mitä ulosotto saa perittyä.

Verottajan saatavat ovat suoraan ulosmitattavia, eikä verottajan tarvitse odottaa lainvoimaista tuomiota.

Vaikka omaisuutta olisi takavarikoitu nimenomaan uhrin saatavien turvaamiseksi, verottaja voi laittaa omat saatavansa perintään ulosottoon ja viedä uhrin korvauksiin tarkoitetut rahat. Siitä huolimatta, että tällaisissa hyväksikäyttörikoksissa tieto veropetoksista tuskin edes tulisi viranomaisten tietoon, jos uhrit eivät uskaltaisi puhua.

Tilannetta on ihmetelty myös poliisissa ja ulosotossa.

Rikosuhripäivystyksen erityisasiantuntija Pia Marttila on esittänyt (HS 31.3. 2019) lain muuttamista niin, että takavarikoitu summa korvamerkitään kattamaan uhrille määrättävät korvaukset, jos takavarikko on otettu niitä varten.

Kansanedustaja Eva Biaudet (r) teki asiasta kirjallisen kysymyksen toukokuussa. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) vastasi perjantaina.

Henriksson on kertonut haluavansa parantaa ihmiskaupan ja sen kaltaisen hyväksikäytön uhrien asemaa. Vastauksessaan hän perustelee, miksi vakavan rikoksen uhria varten takavarikoituja rahoja ei voida korvamerkitä uhrille.

Vastaus vaikuttaa perustuvan puutteelliselle ymmärrykselle siitä, mistä ongelmassa on käytännön tasolla kyse. Henriksson esimerkiksi kertoo haluavansa turvata jatkossa rikoksen uhreille paremman tuen.

Se tuskin voi korvata sitä, että verottaja vie uhrilta 100 000 euroa.

Kirjoittaja on HS:n talouden ja politiikan toimittaja.

Rikosuhripäivystys: Kymmenet nepalilaiset kokit ovat hakeneet apua HS:n artikkelin jälkeen – Jotkut ovat kertoneet parantuneista työoloista

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?