Suomi ja Saksa näkevät edessään maailman, jossa vallitsevat mullistus ja epäjärjestys: geopoliittinen kilpailu lisääntyy, Kiinan esittämät vaatimukset kasvavat ja Venäjän pullistelu muuttuu aggressiivisemmaksi.
Kyber- ja tietoverkkoriskit lisääntyvät, ja se tekee kriittisestä infrastruktuurista entistä haavoittuvamman. Pyrkimyksiä välittää väärää tietoa tahallisesti valeuutisten avulla esiintyy koko ajan enemmän.
Tämän lisäksi kohtaamme kansainvälisen terrorismin ja ilmastonmuutoksen kaltaisia maailmanlaajuisia ongelmia, joiden seuraukset näkyvät nykyisin muun muassa Sahelin alueella sekä arktisella alueella.
Ympäri maailman leviävien tartuntatautien vaikutuksilta emme ole säästyneet Euroopassakaan, kuten koronaviruspandemia on tuskallisesti osoittanut.
Suomella ja Saksalla on molempia maita koskevia haasteita, jotka meidän on kohdattava yhdessä. Se, että tilanteen tunnistamisesta siirrytään konkreettisiin toimiin, on meidän vallassamme.
Selviytymiskyvyllä, resilienssillä, on tässä yhteydessä erityinen merkitys. Kyse on siitä, että osoitetaan selviytymiskykyä kriisin aikana ja tullaan sen jälkeen entistä vahvemmiksi.
Jos meistä tulee eurooppalaisella tasolla aiempaa toimintakykyisempiä ja löydämme yhteisen strategisen suunnan, voimme selvitä paremmin uusista kriiseistä ja konflikteista.
Koronaviruskriisin jälkeen meidän ei tarvitse tyytyä ainoastaan palauttamaan tilannetta entiselleen, vaan meillä on mahdollisuus katsoa eteenpäin ja nähdä kriisi mahdollisuutena Euroopalle.
Näin ymmärrän myös heinäkuun ensimmäisenä päivänä alkavan Saksan puolen vuoden mittaisen Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajakauden moton, joka on ”Yhdessä vahvempaa Eurooppaa rakentamassa”.
Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle tämä tarkoittaa, että meidän tulee pystyä takaamaan Euroopan turvallisuus jatkuvasti, kriisistä riippumatta.
Tähän yhteistyöhön luen nimenomaisesti mukaan myös Britannian – maa on edelleen kumppanimme ja liittolaisemme valitettavasta EU-erosta huolimatta. Euroopan turvallisuus on jakamaton.
Yhteisen eurooppalaisen uhkakäsityksen määrittäminen ja prioriteettien yhteinen linjaaminen on erittäin tärkeää. Sen vuoksi meidän täytyy tiivistää EU:n ja Naton välistä yhteistyötä entisestään. Sotilaslääketieteen palveluita yhdistävä European Medical Command ja investoinnit koko Euroopan infrastruktuuria vahvistavaan sotilaalliseen liikkuvuuteen osoittavat, miltä yhteistyö voi näyttää konkreettisesti.
On hyvä, että voimme luottaa suomalaisiin ystäviimme näissä kunnianhimoisissa hankkeissa. Meille on ominaista erittäin hyvä ja tiivis yhteistyö: olemme yhdessä edistäneet eurooppalaisia puolustusaloitteita, parantaneet Euroopan unionin ja Naton välistä yhteistyötä sekä perustaneet Helsinkiin Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen.
Tämä luottamukseen perustuva yhteistoiminta näkyy puolustusvoimissamme myös käytännön työssä: yhteisissä harjoituksissa, kuten tällä hetkellä Baltops 20 -meriharjoituksessa Itämerellä.
Sotilaamme toimivat rinta rinnan niin Malissa, itäisellä Välimerellä kuin Afganistanissakin. Erityisesti mainitsemisen arvoista on puolustusvoimiemme tiivis ja vastavuoroinen koulutusyhteistyö esimerkiksi korkeakoulujen ja akatemioiden vaihto-ohjelmien kautta. Arvostan suuresti sitä, että Saksan ja Suomen puolustusvoimat voivat luottaa toisiinsa.
Pohjois-Euroopalla on erityinen strateginen merkitys, ja Saksa pysyy vakaasti pohjoiseurooppalaisten ystäviensä rinnalla.
Me Euroopassa olemme yhteisö, jota yhdistävät arvot ja intressit. Ne ovat vahvuutemme perusta ja niitä meidän on hyödynnettävä.
Meidän on oltava rohkeampia ja vastustettava päättäväisesti kaikkia pyrkimyksiä, joilla meitä pyritään erottamaan toisistamme: vahvalla äänellä ja yhdistetyin voimin. Näin voimme rakentaa Euroopasta jälleen vahvan.
Annegret Kramp-Karrenbauer
Kirjoittaja on Saksan liittotasavallan puolustusministeri ja CDU-puolueen puheenjohtaja.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.
