Kansallismuseon lisärakennus uhkaa tuhota kulttuurihistoriallisesti arvokkaan sisäpihan - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Kansallismuseon lisärakennus uhkaa tuhota kulttuurihistoriallisesti arvokkaan sisäpihan

Kansallismuseon uudisosa kaavoittaa kestämätöntä tulevaisuutta.

Julkaistu: 15.6. 2:00

Yhteiskuntakriitikko Michel Foucault käsittelee teoksessaan Tarkkailla ja rangaista (1975) kehojen ja arkkitehtuurin välistä suhdetta analyyttisesti ja kriittisesti. Hän toteaa, ettei rakennuksia tehdä vain katseltaviksi ja käytettäviksi vaan ne mahdollistavat myös yhteiskunnallisen ja yksilöiden kehoon kohdistuvan kontrollin. Foucault’n ajatukset ovat edelleen ajankohtaisia.

Suomen kansallismuseo järjesti vuonna 2019 arkkitehtuurikilpailun museon lisäosan suunnittelusta. Kilpailun voitti JKMM Arkkitehdit, jonka ehdottama Atlas-rakennus on pääasiassa portaikoista koostuva, auringonvaloa nielevä hallimainen kokonaisuus (HS 5.12.2019). Pääosin maan alle sijoitettavan lisäosan sisäänkäynti on lentävää lautasta muistuttava valkoinen pallopinta, joka toteutuessaan tuhoaa Kansallismuseon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pihapuistomaiseman.

Näkyvien vaikutusten lisäksi arkkitehtuurilla on myös välillisiä vaikutuksia. Uudisrakentaminen voi olla ympäristön kannalta haitallisempaa kuin olemassa olevan rakennuskannan kierrättäminen. On epäselvää, miten tarpeellista Kansallismuseon uudisosan rakennuttaminen lopulta on.

Kilpailun voittaja on itse perustellut arkkitehtuurisia arvojaan pyrkimyksillä herättää vierailijoissa myyttisiä mielikuvia. Hanke-ehdotuksen mukaan valkoinen pallopinta vie katsojan muinaissuomalaiseen tarustoon, eurooppalaiseen mytologiaan ja kulttuuriperintöön sekä universaaliin avaruuteen.

Arkkitehdit toteavat suunnitelmassaan, että identiteettimme ei perustu menestykseen toisten kustannuksella, vaan kulttuurisesti rikkaaseen arvopohjaan. Nämä yhteisiksi kuvatut utopiat ovat kuitenkin vain yhden ihmisen tai pienen ihmisryhmän näkemyksiä tulevaisuudesta ja sen järjestyksestä.

Niputtamalla suomalaisuuden, eurooppalaisuuden ja universaalisuuden Uusi Kansallinen on hankkeena historiallisesti näköalaton. Arkkitehdit yhdenmukaistavat kuvauksissaan kävijöiden mielenmaisemia tekemällä oletuksia rakennusta käyttävistä identiteeteistä ja kehoista. Tämän keskitetyn vallan näkymät materialisoituvat rakennuksen jokaisessa yksityiskohdassa.

Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila on todennut, että uudisosa tulee olemaan tärkeä maamerkki kansainvälisille matkailijoille ja monimuotoisen suomalaisen kulttuurin elinvoimalle. Uudisosan hyväksyessään Kansallismuseo antaa siunauksensa konsulttiajattelua edistävälle talouskasvuhankkeelle.

Koronapandemia on osoittanut, että kansainväliseen matkailuun liittyvällä kuluttamisella ja erityisesti sen katkeamisella on kivuliaita seurauksia. Matkailun tuloille rakentuva kulttuuritoiminta voi romahtaa koska tahansa.

Tämän tarkastelun valossa Kansallismuseon Uusi Kansallinen -hanke ja matkailijoita houkuttelevan maamerkin rakennuttaminen kaavoittaa kestämätöntä tulevaisuutta ja väistää kritiikin ajallemme tyypillisellä populistisella tulevaisuusretoriikalla. Tämä ei ole demokraattista ja eettistä toimintaa.

Suvi Tuominen

filosofian maisteri, arkeologi ja esitystaiteilija, Helsinki

Marko Marila

arkeologi, Helsingin yliopiston tutkijatohtori

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Kansallismuseon lisärakennuksen arkkitehtikilpailu ratkesi – voittaja on ”uljas” Atlas

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?