Omaishoitaja on tutkitusti keskivertoa sitoutuneempi työntekijä - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Omaishoitaja on tutkitusti keskivertoa sitoutuneempi työntekijä

Työn ja omaishoidon yhdistämiseen on saatava toimivat käytännöt.

Julkaistu: 17.6. 2:00

Pauli Forma ja Hanna Kaskela toivoivat Vieraskynä-kirjoituksessaan (HS 8.6.) kädenjälkimittaria, jolla voisi tuoda sijoittajien näkyville yrityksen sosiaalista vastuuta. Vastuullisuutta esille tuova mittari antaisikin keinon arvioida, miten koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeiset kysymykset on työpaikoilla huomioitu.

Yksi näistä kysymyksistä on omaishoidon ja työn yhteen­sovittaminen. Suomessa on yli 700 000 työssä käyvää omaishoitajaa. Silti työntekoa ja hoivatilannetta yhteen sovittavia käytäntöjä ei työpaikoilla juurikaan ole – ilmiön koko laajuuden huomioivasta lainsäädännöstä puhumattakaan.

Tutkimusten valossa työelämän ja omaishoidon jouheva yhteensovittaminen vaikuttaa suotuisasti työsuoritukseen sekä ansio- että hoivatyössä. Työssä käyvät omaishoitajat ovat terveempiä ja elämäänsä tyytyväisempiä kuin työelämän ulkopuolella olevat.

Omaishoitaja on tutkitusti työntekijänä kes­kivertoa sitoutuneempi työn­tekijä. Eri maiden käytännöistä tekemissämme vertailuissa työn ja omaishoidon yhteensovittamisen helpottamista perustellaan tuottavuuden kasvulla, samalla kun työnantajat kokevat saavansa itselleen kilpailuetua työpaikkana. Miksi omaishoitoystävällisyys ei voisi olla kilpailuetu myös vastuuntuntoisten pää­omasijoittajien kiinnostuksen suhteen?

Omaishoitoystävällinen työ­elämä on niin työntekijöitä, työnantajia kuin koko yhteiskuntaakin hyödyttävä asia. Se voi osaltaan vastata eettisesti kestävällä tavalla murroksessa olevan julkisen hoivajärjestelmän haasteisiin. Sopivan joustavuuden myötä omaisen edessä ei ole karvasta kalkkia sisältävä valintatilanne, vaan aito mahdollisuus yhdistellä ansiotyötä ja rakkauteen perustuvaa hoivaa. Samalla voitaisiin antaa omaishoitajille mahdollisuus pitempiin työuriin ja siten ehkäistä ennenaikaisen työelämästä poistumisen sosiaalisia riskejä.

Forman ja Kaskelan esittelemä kädenjälkimittari antaisikin mahdollisuuden tuoda esille koko yhteiskuntaa ravistelevia kysymyksiä, joiden laajuus ja vaikuttavuus jäisi muutoin helposti näkymättömiin. Samalla se voisi käynnistää työelämän toimintakulttuuria muokkaavaa keskustelua ja viedä suomalaisia työpaikkoja aidosti kohti kaikki elämäntilanteet huomioivia työoloja.

Miika Kataja

projektipäällikkö

Omaishoitajaliitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Vieraskynä|Sijoittajat kaipaavat syvällistä tietoa yritysten sosiaalisesta vastuusta

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?