Kongo kuplii Belgian ihon alla: Millainen lopulta oli Leopold II:n hirmuvalta? - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Kolumni

Kongo kuplii Belgian ihon alla: Millainen lopulta oli Leopold II:n hirmuvalta?

On kulunut 60 vuotta siitä, kun Kongo itsenäistyi Belgian vallan alta. Siirtomaamenneisyyden haavat ovat vasta avautumassa.

Julkaistu: 24.6. 2:00, Päivitetty 24.6. 19:38

”Lopeta puunaus, aloita tuumaus.” Tällainen on uusin, Belgian kuninkaan Leopold II:n patsaaseen raapustettu viesti Brysselin keskustassa. Aiemmat ”anteeksi”, ”murhaaja” ja ”15 miljoonan ihmisen tuhoaja” on jo ehditty pestä pois. Alkaa olla selvää, ettei Belgia selviä pelkällä vedellä ja saippualla kuninkaansa hirmutöistä 1900-luvun Afrikassa.

Kuningas Leopold II valloitti Kongon 1800-luvun lopussa yksityiseksi omaisuudekseen. Kalleuksien, kumin ja norsunluun ryöstö tappoi miljoonia. Belgialaisten sotilaiden ja kauppiaiden raakuudet olivat hyvin tiedossa jo aikanaan.

Yhdysvaltojen rasisminvastaiset mielenosoitukset avasivat haavan. Vaikka Belgia on käynyt läpi historiaansa, kuningas Leopold II:n roolia ei ole koskaan avattu julkisesti riittävällä tavalla. Virallista anteeksipyyntöä ei ole esitetty.

Menneisyyden haamut alkoivat tulla ulos kaapeistaan, kun Leopoldin siirtomaarahoilla rakentama Tervurenin linna ja Kongo-museo uudistettiin. Museo haluttiin tuoda nykypäivään. Pyöreän salin stereotyyppiset ja seksistiset patsaat varustettiin saatetekstillä. Kaksi salia esittelee kongolaista nykyelämää ja yhteen on kerätty siirtomaa-ajan väkivallan välineitä.

Belgiassa on nyt sotkettu useita Leopoldin patsaita, ja niitä on siirretty puhdistettaviksi. Kahdelta yliopistoalueelta patsaat on siirretty kokonaan pois. Yli 80 000 allekirjoittajan lista vaatii patsaiden poistoa Brysselistä. Entä mitä tehdä kymmenille Leopoldin mukaan nimetyille kaduille ja aukioille?

Ytimessä on kysymys Leopold II:n vastuusta. Kuningas ei tunnetusti koskaan käynyt valtavassa alusmaassaan. Kohua aiheutti Belgian nykyisen kuninkaan Philippen veljen, prinssi Laurentin, kesäkuinen lausunto, jonka mukaan Leopold ei olisi voinut aiheuttaa kongolaisille kärsimystä paikan päällä. ”Hänhän ei koskaan astunut jalallakaan Kongoon.”

Kongon rauhanomaisesta itsenäistymisestä Belgiasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Mitä oikeastaan edes tiedämme tuosta jättimäisestä maasta, johon painoimme kädenjälkemme ikuisiksi ajoiksi, belgialaislehdissä kysytään.

Parlamentti aikoo perustaa erityisen valiokunnan siirtomaa-ajan selvittämiseksi. Yksi tärkeimmistä päätöksistä on kuitenkin se, että Belgia aikoo parantaa siirtomaa-ajan historian opetusta kouluissaan. Belgialaisen sotaoikeuksiin ja totuuskomissioihin erikoistuneen emeritusprofessorin Luc Huysen lause löytyy uudistetun Afrikka-museon seinästä: Kaikki menee ohi, paitsi menneisyys.

Kirjoittaja on HS:n Brysselin-kirjeenvaihtaja.

Belgiassa moni olisi edelleen halunnut vaieta afrikkalaisten alistamisesta – uudelleen avattu museo paljastaa hirveän totuuden rasistisesta riistosta

HS-analyysi|Lapuan liikkeen aikana haluttiin kaataa Senaatintorin Aleksanteri II, nyt tärvellään orjakauppiaita ja Kolumbusta – Mutta mitä patsaiden täystuho edistää?

Britannia|Rasismia vastustavat mielenosoittajat kaatavat nyt patsaita: Bristolissa heitettiin jokeen orjakauppias, Lontoossa töhrittiin Churchill

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?