Uuden varhaiskasvatuslain muuttaminen ei ratkaise pulaa varhaiskasvatuksen opettajista - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Uuden varhaiskasvatuslain muuttaminen ei ratkaise pulaa varhaiskasvatuksen opettajista

Paluu vanhoihin rakenteisiin vesittäisi lakiuudistuksen tavoitteet.

Julkaistu: 24.6. 2:00

Kuntaliiton Jarkko Lahtinen, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen Petri Lempinen ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian Marjo Varsa ehdottivat mielipidekirjoituksessaan isoa muutosta varhaiskasvatuslakiin (HS 14.6.). Perusteena oli pula varhaiskasvatuksen opettajista. Ratkaisuksi he esittivät opettajankelpoisuuden avaamista sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille.

Haluamme huomauttaa, että lastentarhanopettajapula ei ole uutta ammattikunnan historiassa. Koulutusmäärät ovat olleet pieniä jo pitkään, ja on ollut vaikea vastata tilanteisiin, joissa opettajien tarve syystä tai toisesta kasvaa.

Opettajapulaa on aiemmin torjuttu esimerkiksi myöntämällä sosiaalialan korkeakoulutetuille kelpoisuus opettajan tehtäviin. Keino osoittautui tehottomaksi huolimatta ammattikorkeakoulujen moninkertaisista paikkamääristä suhteessa opettajankoulutukseen. Ajanjaksolla, jolloin varhaiskasvatus kuului sosiaalitoimen alaisuuteen, sosionomien ja lähihoitajien osuus henkilöstössä kasvoi ja opettajankoulutuksen saaneiden määrä kutistui alimmillaan noin kahteenkymmeneen prosenttiin. Yksipuolistunut henkilöstörakenne näkyy myös toiminnan laadun ongelmina, jotka tulivat julkiseen keskusteluun syksyllä 2019 Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin raportin ilmestyttyä.

Kirjoittajien esittämä lain siirtymäajan pidentäminen ei siis ole ratkaisu sen paremmin opettajapulaan kuin varhaiskasvatuksen laadulliseen kehittämiseen. Sosionomien sitoutuminen päiväkotityöhön on tutkimuksen mukaan heikompaa kuin varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen suorittaneiden ja opettajan tehtävissä toimivat sosionomit myös kokevat epävarmuutta osaamisessaan.

Yliopistojen aloituspaikkamäärien lisääminen ei yksin ratkaise opettajapulaa, vaan huomiota on edelleen suunnattava työoloihin. Tuskinpa ammattijärjestö Talentiakaan haluaa tarjota jäsenistöään halpatyövoimaksi, jolle työoloilla ja palkkauksella ei ole merkitystä. Henkilöstön laadusta tinkiminen ei ole myöskään kuntien eikä kuntalaisten etu. Helsingin ja Turun yliopistossa on alkamassa pätevöittämiskoulutus kasvatustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittaneille varhaiskasvatuksen opettajana toimiville, joilta puuttuu kelpoisuus.

Myös muille varhaiskasvatuksen opettajien ei-päteville sijaisina päiväkodeissa työskenteleville on tulossa eri yliopistojen yhteishankkeena oma koulutusmalli opettajaksi. Niin ikään avoimen yliopiston väylää kehitetään. Nyt on säilytettävä maltti ja pysyttävä asetetussa suunnassa. Paluu vanhoihin rakenteisiin vesittäisi koko lakiuudistuksen tavoitteet.

Inkeri Ruokonen

professori, Turun yliopisto

Nina Sajaniemi

professori, Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Leena Onnismaa

yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Lukijan mielipide|Aloituspaikkojen lisäys ei vielä ratkaise varhaiskasvatuksen opettajapulaa

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat