Uskonto on Trumpille vallan väline - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Vieraskynä

Uskonto on Trumpille vallan väline

Yhdysvaltojen nykyhallinto tukeutuu Raamattuun ja herätyskristilliseen liikkeeseen puolustaessaan autoritaarista nationalismia.

Julkaistu: 26.6. 2:00

Kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kesäkuun alussa poliisiväkivaltaa vastustavien mielenosoitusten puhjettua meni kuvauttamaan itsensä Raamattu kädessä Valkoisen talon lähellä sijaitsevan episkopaalikirkon eteen, hän halusi esiintyä lakia ja oikeutta puolustavana presidenttinä, joka toimii ikään kuin Jumalan valittuna. Viesti oli suunnattu Trumpin herätyskristillisille kannattajille.

Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa vuonna 2016 Trumpia äänesti peräti 81 prosenttia evankelikaaleista. Tänä keväänä tehdyssä kyselyssä 75 prosenttia evankelikaaleista ilmoitti äänestävänsä Trumpia marraskuun presidentinvaaleissa.

Tunnustuskuntiin sitoutumattoman evankelikaalisuuden keskeisiä periaatteita ovat yksilön uskon kokemus, Raamatun auktoriteetti ja pelastuksen ainutlaatuisuus.

Aiemmista Yhdysvaltojen presidenteistä Dwight D. Eisenhowerilla, Richard Nixonilla, Ronald Reaganilla ja George W. Bushilla oli sama American Preacher, evankelista Billy Graham. Donald Trump on löytänyt uskonsa auktoriteetin Floridasta kotoisin olevasta Paula Whitesta.

Paula Whitella ei ole teologista koulutusta tai pappistutkintoa, vaan hän on itseoppinut helluntaikirkon helmassa. White on menestysteologian saarnaaja, jonka mukaan Jumala palkitsee rikkaudella, terveydellä ja onnella.

Tämän sanoman Trump on ottanut omakseen. Nuorena Trump vaikuttui Norman Vincent Pealen elämäntaito-oppaan The Power of Positive Thinking ensimmäisestä käskystä: ”Iskosta mieleesi henkinen kuva itsestäsi onnistuneena. . . äläkä anna sen haihtua.” Tämän ohjeen valossa pitää nähdä Trumpin rajattomalta vaikuttava itseluottamus.

Trump on käyttänyt uskoa ponnahduslautana menestykseen. Paula White on puhdistanut Trumpin rasistista ja seksististä mainetta ja tasoittanut Trumpille konservatiivisen kristillisyyden markkinat.

Vuodesta 2019 Paula Whitella on ollut virallinen asema Valkoisessa talossa. Hän vastaa eri kristillisiltä ja konservatiivisilta toimijoilta saadun tuen koordinoinnista.

Trump johtaa käytännössä konservatiivis-kristillistä hallitusta. Se näkyy hallituksen linjauksissa.

Ulkoministeri Mike Pompeo on herätyskristitty Kansasista. Hän uskoo Jeesuksen paluuseen tosiuskovaisten pelastamiseksi. Lähi-idän politiikassa Pompeo perustaa toimintansa Raamatun sanomaan.

Trump on tunnustanut Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi ja siirtänyt Yhdysvaltojen lähetystön sinne. Jeesuksen odotetaan palaavan maan päälle nimenomaan Israelissa, mutta hänen toisen tulemisensa ehtona uskotaan olevan, että maa on juutalaisten hallussa.

Trumpin hallinto puolustaa autoritaarista nationalismia vetoamalla Raamattuun. Kun Yhdysvaltojen rajapoliisit vuonna 2018 erottivat pakolaislapsia vanhemmistaan Meksikon rajalla, silloinen oikeusministeri Jeff Sessions puolusti toimia lainaamalla Paavalin kirjettä roomalaisille: esivalta on saanut valtuutensa Jumalalta.

Ennen presidenttikampanjaansa Trump oli puolustanut abortteja, mutta nykyisin hän on vannoutunut abortin vastustaja. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, millaisiin ”uhrauksiin” Trump on niin sanotun uskonsa tähden sitoutunut.

Aborttikysymys on yhdistänyt evankelikaaleja. Huoli syntymättömistä lapsista kokosi konservatiiviset kristityt yhteen.

Republikaaninen puolue on noudattanut Trumpin arvokonservatiivista linjaa abortin ohella myös samaa sukupuolta olevien avioliitossa ja keskustelussa transsukupuolisten oikeudesta käyttää haluamiaan wc-tiloja.

Näin Amerikan uskonnolliset nationalistit käyvät poliittista sotaa aiemmin yleisesti hyväksyttyjä normeja ja demokraattisia arvoja vastaan. Sävy on muuttunut jyrkemmäksi.

Soraääniä kuuluu myös evankelikaalisten piiristä. Esimerkiksi Martin Luther Kingin muistoa vaalivan Poor People’s Campaign -järjestön johtajiin kuuluva pappi William Barber ei hyväksy Trumpin näkemyksiä. Hänen mielestään valeuskonto (fake religion) ja vääristynyt moraalinen kertomus eivät edusta aitoa kristillistä uskoa. Tärkeintä on, että kohtelemme hyvin köyhiä, lapsia, naisia ja yhteiskunnan heikoimpia.

Olav S. Melin

Kirjoittaja on muun muassa Kotimaan päätoimittajana työskennellyt teologi.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?