Stressi voi oireilla kehossa salakavalasti - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Kolumni

Stressi voi oireilla kehossa salakavalasti

Harva ymmärtää, että kipu alaselässä tai oudot vatsavaivat voisivat johtua stressistä. Oloa voi onneksi helpottaa yksinkertaisella kikalla.

Julkaistu: 29.6. 2:00, Päivitetty 29.6. 6:37

Lääkärin viimeinen lause jäi erityisesti mieleen.

”Kyllähän stressillä voi olla osansa asiassa”, hän pohti.

Olin tullut vastaanotolle vaikean käsi-ihottuman takia, joka oli piinannut minua vuosia. Oikean kämmenen ja muutaman sormen iho meni tämän tästä rikki ja haavoille, ja jotta selviytyisin arjestani, vuorasin käteni ihoteipillä. Yöni nukuin puuvillahansikkaat kädessä. Ja se kutina, se oli sietämätöntä.

Vaikka hankaliin ihosairauksiin vaikuttaa moni tekijä, juutuin silti pohtimaan, olenko minä todella stressaaja. Siis siinä määrin, että se näkyisi näin.

Stressi on ennalta arvaamaton vieras, sillä se voi oireilla kehossa mitä moninaisimmin tavoin, etenkin pitkään jatkuneena. Alaselkä kipeä? Juu, voi johtua stressistä. Outoja vatsavaivoja ja uniongelmia? Hiustenlähtöä? Kyllä vain, todennäköistä stressiä. Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi toukokuussa Aamulehdelle, että koronavirusepidemian kiireisimmät hetket toivat hänelle sitkeän elohiiren ja närästystä – selkeitä stressin oireita.

Harvoin tulee ajatelleeksi, että mielen murhe voisi vaikuttaa myös fyysisesti. Koska ihminen on sopeutuvaista sorttia, epämääräisiin tuntemuksiin voi herkästi tottua, ehkä alistuakin. Mutta keho on viisas. Se lähettää viestejään niin kauan, kunnes otamme ne tosissamme. Jos ohitamme jatkuvat signaalit, diagnoosina voi olla burn out – ja siitä toipuminen toimintakykyiseksi voi kestää vuodenkin.

Me suomalaiset kyllä stressaamme. Sanoman teettämään laajaan hyvinvointitutkimukseen vastanneista vajaa puolet koki itsensä erittäin tai melko stressaantuneeksi. Naiset stressasivat enemmän kuin miehet, nuoret enemmän kuin vanhat.

Stressiin voi olla vaikea tarttua, sillä se on usein kimppu kasaantuneita asioita. Haastava elämäntilanne tai huoli ratkeaa harvoin sormia napsauttamalla, mutta ylivirittyneisyyttä voi purkaa nopeastikin.

Stressi muuttaa ensimmäiseksi hengitystä tehden siitä epätasapainoista ja usein pinnallista. Siksi on tärkeää oivaltaa, että oikeanlaisesta hengittämisestä on paljon apua. Kun seuraavan kerran tuntuu, että kierrokset kasvavat, kokeile hengittää oikein pitkästi ja hitaasti ulos. Hermosto saa viestin, ettei ole mitään hätää, ja keho rentoutuu.

Monelle jooga on tuonut ahaa-elämyksen mielen ja kehon tiiviistä yhteydestä. Joogaa ei tarvitse aloittaa, rauhallista hengittämistä voi kokeilla jo kesälomalla.

Kirjoittaja on Sport-lehden tuottaja.

Tee se näin|Hengittäminen on yksi harvoista keinoista, joilla ihminen voi itse rauhoittaa hermostoaan – tässä ohjeet kolmeen helppoon harjoitukseen

Työelämä|Tutkimus: Kova stressi saattaa lyhentää elinikää vuosilla, mutta stressittömyyskin voi olla haitaksi

Vatsavaivojen syy voi olla syvällä mielessä – Annette Palssa parantaa stressivatsoja, mutta on yksi joukko potilaita, jota hän ei voi auttaa

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?