Oikeuslaitos ja media eivät huomioi riittävästi kehityspsykologiaa - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Oikeuslaitos ja media eivät huomioi riittävästi kehityspsykologiaa

Onko lasten tekemistä rikoksista tarpeen ylipäänsä julkistaa tietoa?

Julkaistu: 30.6. 2:00

Helsingin Sanomat kertoi seikkaperäisesti (26.6.) Helsingin hovioikeuden päätöksestä, joka linjasi osaltaan lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön rajaa. Oikein asetetut rikosnimikkeet ja rangaistukset ovat tärkeä asia varsinkin, kun kyse on lapseen kohdistuvasta rikoksesta.

Uutisessa jäi täysin huomiotta, että tapaukseen liittyi kaksi lasta – hyväksikäytöstä tuomittu oli tekohetkellä 15-vuotias, juuri rikosoikeudellisen vastuuikärajan ylittänyt.

On perustavanlaatuinen ongelma, milloin kehittyvän lapsen tai nuoren tekoja on mielekästä tai ”oikein” arvioida rikosoikeudellisesti. Vastuuikäraja voidaan asettaa, mutta se ei muuta kehityspsykologisia tosiasioita. 15-vuotias on kehityksellisessä mielessä lapsi, jolla usein varsin myrskyisän kehitysvaiheen keskiössä ovat nimenomaan seksuaalisuus ja identiteetti.

Poliisin ja oikeuslaitoksen käsittely sekä asiaan mahdollisesti liittyvä julkisuus saattavat lopulta häiritä niin rikoksen tekijän kuin sen kohteeksi joutuneenkin kehitystä enemmän kuin itse tapahtuma.

Suorastaan irvokkaasti tämä prosessi lähti liikkeelle lapsen omasta havahtumisesta, että teot eivät olleet oikein. Mitä tai kenen etua rikosprosessi palveli? Onko kaikista lasten tekemistä rikoksista tarpeen ylipäänsä julkistaa tietoa? Lainsäädäntöämme tulisi näiltä osin arvioida uudelleen.

Kyselen myös tiedotusvälineiden itsenäisen vastuun perään. Onko nuorista rikoksentekijöistä uutisoitava, ja jos on, niin millä tavoin?

Miten myös rikoksesta epäillyn tai tuomitun lapsen oikeudet ja kehityksen tukeminen voitaisiin huomioida nykyistä paremmin?

HS:n juttu kuvasi asiaa puhtaasti oikeuskäytännön näkökulmasta. Ehkä jatkossa tiedotusvälineet itse tai Julkisen sanan neuvosto voisivat pyrkiä kehittämään lapsia ja nuoria koskevaa uutisointia myös näiltä osin. Lapsen oikeudet sekä kehityspsykologinen näkökulma on pidettävä mielessä. Oikeusprosessin muoto on tekninen, mutta sisältö koskee aina ihmisiä.

Annarilla Ahtola

puheenjohtaja, Suomen Psykologiliitto ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Oikeudenkäynnit|15-vuotias poika kosketteli nukkuvan lapsen sukuelimiä useita kertoja, sai kolme kuukautta ehdollista vankeutta

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?