Päätin, etten jätä toista yksin surun hetkellä - Mielipide | HS.fi

Päätin, etten jätä toista yksin surun hetkellä

Lapsen menettämisen lisäksi jouduin huomaamaan, että useimmat ihmiset mieluummin väistivät kuin kohtasivat.

30.6.2020 2:00

Kiitos toimittaja Marianne Riialin hienosta esseestä ”Pahin tapahtui meille” (HS 11.6.), jossa hän rehellisesti ja osuvasti kertoi siitä, mitä ihmiselle ja hänen ympäristölleen tapahtuu, kun lapsi kuolee.

Vaikka omasta menetyksestäni on kulunut 23 vuotta, ei ole päivääkään, jolloin en muistaisi, mitä oli ja mitä on nyt. Ne asiat, joista Riiali esseessään kirjoitti, ovat aivan samoja kuin omat kokemukseni liki neljännesvuosisata sitten. Kuolema ja suru eivät ole muuttuneet saati poistuneet, vaikka elämme hektisessä ja kehittyneessä digitaalisessa ajassa. Muuttuneen ei näytä myöskään se, miten sureva kohdataan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide