Ikääntyneen ei ole koskaan liian myöhäistä hakea apua henkiseen väkivaltaan - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Ikääntyneen ei ole koskaan liian myöhäistä hakea apua henkiseen väkivaltaan

Ikääntyneellä henkistä väkivaltaa on saattanut olla parisuhteessa läpi yhteisen elämän.

Julkaistu: 30.6. 2:00

Henkistä väkivaltaa on vaikea tunnistaa eikä se näy ulospäin, mutta sen haavat ovat syvät – joskus jopa syvemmät kuin fyysisen väkivallan. Usein kaikista pahinta on pelko ja pelossa eläminen. Henkinen väkivalta romuttaa uhrin itseluottamusta ja heikentää omanarvontunnetta.

Ikääntyneiden kohtaama henkinen väkivalta voi olla kontrollointia ja sosiaalisen kanssakäymisen rajaamista, esimerkiksi uhrin ystävien ja sukulaisten tapaamisten rajaamista ja estämistä. Yllättävän usein ikääntyneen yhteydenpitoa sisaruksiinsa tai lapsenlapsiinsa rajaa aikuinen lapsi tai lapset.

Toisen vähättely, moittiminen, arvostelu ja mykkäkoulu ovat henkistä väkivaltaa. Siihen voi liittyä vaatteiden tai tavaroiden hajottamista tai nukkumisen estämistä. Joskus henkisen väkivallan kohdetta saatetaan uhata jollakin pahalla, kuten avioerolla, itsemurhalla tai väkivallalla.

Henkistä väkivaltaa on toisen ajankäytön, rahankäytön ja esimerkiksi puhelimen käytön kontrollointi, samoin toiveiden ja tarpeiden huomiotta jättäminen. Henkiseen väkivaltaan liittyy usein mustasukkaisuutta ja toisen hallintaa, tekijän itse kokemaa pahaa oloa, joskus myös narsismia.

Ikääntyneellä henkistä väkivaltaa on saattanut olla parisuhteessa läpi yhteisen elämän. Se ilmenee joskus vasta eläkkeelle jäätäessä ja yhteisen ajan lisääntyessä. Aggressiivisuutta voi aiheuttaa esimerkiksi muistisairaan tarpeiden ohittaminen, sopimaton lääkitys tai roolien vaihtuminen perheessä. Päihteiden käytön lisääntyminen lisää henkistä väkivaltaa myös ikääntyneillä. Korona-aika ja eristäminen ovat osaltaan lisänneet sitä.

Arvottomuuden kokemus, ahdistus, syyllisyydentunne ja masennus ovat henkisessä väkivallassa tavallisia tunteita.

Jokaisella on oikeus elää ilman väkivallan pelkoa. Koskaan ei ole myöskään liian myöhäistä etsiä muutosta elämään.

Huoli-ilmoitus kannattaa tehdä, jos olet huolissasi ikäihmisestä ja koet, ettei hän kykene itse hankkimaan apua tai ymmärrä avuntarvettaan. Ilmoitus kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä. Huoli-ilmoituksen tekeminen on välittämistä.

Apua on saatavilla muun muassa Nollalinjasta, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:stä, Naistenlinjasta, Lyömättömästä linjasta, turvakodeista, mielenterveysseuroista, Maria-akatemiasta ja parisuhdetyötä tekeviltä tahoilta.

Satu Taiveaho

toiminnanjohtaja, Turvallisen vanhuuden puolesta – ­Suvanto ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Lukijan mielipide|Ikääntyneiden hätä kodissaan on todellinen

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?