Tyhjillään olevat kiinteistöt rasittavat kuntien talouksia - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Tyhjillään olevat kiinteistöt rasittavat kuntien talouksia

Monet kunnat tekevät tappiollisia tilinpäätöksiä.

Julkaistu: 1.7. 2:00

Olen kuntajohtajien kokouksissa sekä seutukaupunkiverkostossa tuonut useasti esille suuren huoleni kuntien taloudesta. Yhä useampi kunta tekee tap­piollisia tilinpäätöksiä, ja kriisikuntakriteerit uhkaavat yhä suurempaa määrää kuntia.

Yksi kunnan talouteen vaikuttava tekijä on tyhjillään tai vajaakäytössä olevat vanhat kiinteistöt. Niitä ovat esimerkiksi käytöstä poistetut koulut tai hallit. Monet kunnat ovat tilanteessa, jossa tyhjillään oleva kiinteistö aiheuttaa vuosittain suuria ylläpitokuluja.

Esimerkiksi tyypillisen koulurakennuksen kulut voivat olla jopa 50 000–100 000 euroa vuo­dessa.

Alueella, jossa ei ole markkinoita ja asukasluku vähenee, kukaan ei ole kiinnostunut ostamaan näitä kohteita. Näin ne pysyvät kuntien omistuksessa ja aiheuttavat joka vuosi tarpeettomia kuluja.

Toisaalta kiinteistön tasearvot ovat usein suuremmat kuin mikä on nykyinen käypä arvo: myydessään kiinteistön kunta joutuu tekemään siitä niin sanotun alaskirjauksen eli vähentämään tasearvon ja myyntiarvon erotuksen tuloslaskelmassa ja taseessa. Toisin sanoen kiinteistö myydään tappiolla.

Tämän alaskirjauksen suuruus voi olla useita satojatuhansia euroja kiinteistöä kohden. Lisäksi kunta joutuu maksamaan varsinaiset kiinteistön purkukulut, jotka nekin ovat suuria.

Kun nämä kaikki kustannukset lasketaan yhteen ja niitä verrataan kunnan talouteen, näyttää siltä, että kiinteistöt jäävät seuraavien sukupolvien murheeksi, koska kunnilla ei ole mahdollisuutta myydä niitä tappiolla saati purkaa.

Kuntien nykytalous ei kestä näitä kaikkia kuluja. Jotain kuitenkin pitäisi pystyä tekemään, jotta kuntien talous saataisiin kuntoon ja kestävälle tasolle.

Esitänkin, että valtio myöntäisi kunnille mahdollisuuden väliaikaisella järjestelyllä – esimerkiksi 3–5 vuoden aikana – poistaa näitä kiinteistöjä taseestaan joko myymällä tai purkamalla niitä niin, ettei se aiheuta kriisikuntakriteerien täyttymistä. Tämä järjestely ei edes vaatisi rahaa, vaan se hoituisi tasekorjauksilla.

Lisäksi valtion pitäisi myöntää merkittäviä purkuavustuksia kunnille. Nämä purkutyöt tukisivat koronaviruksen jäljiltä suoraan työllisyyttä. Tässä olisi konkreettinen esitys työllistämisen parantamiseksi ja kuntien talouden korjaamiseksi pitkälle tulevaisuuteen.

Olen puhunut kuntien tilanteesta muutaman ministerinkin kanssa. Asia on siis tiedossa, mutta jostakin syystä nyt ei päästä tuumasta tekoihin.

Atte Rantanen

kaupunginjohtaja, Kemijärven kaupunki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?