Pandemia teki Euroopan tietoiseksi rajoistaan, ja se muokkaa hyvin merkittävällä tavalla EU:n tulevaisuutta - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Kolumni

Pandemia teki Euroopan tietoiseksi rajoistaan, ja se muokkaa hyvin merkittävällä tavalla EU:n tulevaisuutta

Kun kaikki mullistuu, ei nationalismikaan jää ennalleen.

Julkaistu: 1.7. 2:00, Päivitetty 1.7. 6:40

Pandemia pisti Euroopan rajat kiinni ilman yhteistä neuvonpitoa. EU:ssa listataan turvallisia lähtömaita, joissa epidemia on hallinnassa. On historiallista, ettei Ruotsista pääse Suomeen.

Kun pandemia iski, moni ennusti nationalismin nousevan. Alkuun kävikin niin, että maat keskittyivät vain omiensa pelastamiseen. Mutta kun kaikki mullistuu, ei nationalismikaan jää ennalleen.

Pandemiassa vanhan nationalismin tilalle tuli uusi nationalismi.

Nationalismia on eri laatuja, bulgarialainen politologi Ivan Krastev muistuttaa. Äskettäin julkaistussa esseessään Ist heute schon morgen? (Onko tänään jo huomenna?) Krastev pohtii pandemian seurauksia. Krastev julkaisi myös vastikään yhdessä Mark Leonardin kanssa tutkimuksen siitä, miten pandemia on muuttanut eurooppalaisten maailmankuvaa.

Pandemian ajan nationalismi on erilaista kuin pakolais- ja siirtolaiskriisin nostattama nationalismi, Krastev sanoo.

Pakolaiskriisin nostama nationalismi oli etnistä erottelua – karkeasti ottaen sitä, että vastustetaan muslimien maahanmuuttoa. Nyt puolestaan kyse on alueellisesta nationalismista, jossa yritetään suojella kaikkia kansallisvaltion rajojen sisällä olevia viruksen uhkalta.

Etnisellä ja alueellisella nationalismilla on eri logiikat ja erilainen käyttövoima politiikassa. Etninen nationalismi toimii maan sisäisten poliittisten vastakkainasettelujen lietsojana. Etniset tai etnonationalistit luovat maahanmuuttajista uhkan poliittisten päämääriensä saavuttamiseksi. Alueellinen nationalismi taas voi toimia jopa kansakuntaa yhdistävästi.

Virus teki ihmiset uudella tavalla lojaaleiksi asuinmaalleen. Nyt yllättäen asuinpaikka on passia tärkeämpi. Rajat sulkemalla valtio suojelee kaikkia, olivat nämä sitten pakolaisia, vierastyöläisiä tai syntyperäisiä asukkaita.

Pandemia herätti havaitsemaan monia pitkään käynnissä olleita kehityskulkuja. Yksi niistä on nationalismien nousu.

Krastevin ja Leonardin mukaan nousussa on myös uudenlainen pro-eurooppalaisuus. Moni havahtui Kiinaa ja Yhdysvaltoja koronaviruskriisissä seuratessaan siihen, että suurvaltojen oman edun tavoittelu uhkaa Euroopan henkisiä ja fyysisiä rajoja. Puolustaakseen kansallisvaltioita EU tarvitsee yhteistä ulkopolitiikkaa, ulkorajojen valvontaa ja tuotannon kotiuttamista.

Eurooppa on nyt hyvin tietoinen rajoistaan. Se vaikuttaa vielä pitkään.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?