Koronaviruskriisi toi luonnon esiin – huolehditaan siitä - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Kolumni

Koronaviruskriisi toi luonnon esiin – huolehditaan siitä

Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen edellyttää muutoksia taloudessa, arvoissa ja asenteissa.

Julkaistu: 2.7. 2:00, Päivitetty 2.7. 8:29

Koronavirus­kevät sai suomalaiset luontoon. Suosituimmilla retkeilyalueilla ja kansallispuistoissa on ollut vilkasta, kun suomalaiset ovat suorastaan rynnänneet luontoon. Moni aiemmin metsiä tai retkeilyä vierastanut huomasi, että luonnolla on terapeuttinen, jopa tervehdyttävä vaikutus. Moni koki uudenlaisen luontosuhteen lähimetsässä.

Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen luontosuhdebarometrin mukaan jopa neljännes suomalaisista kokee luontosuhteensa kehittyneen myönteisesti koronaviruskevään aikana. Suurin osa on viettänyt aiempaa enemmän aikaa luonnossa, ja luontokohteiden arvostus on kasvanut.

Samalla etenkin nuorten huoli luonnon tilasta on kasvanut. Suurimmiksi uhiksi koetaan ilmastonmuutos ja roskaantuminen. Taka-alalle on jäänyt luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, joka on maailmanlaajuisesti hälyttävä.

Luonto köyhtyy ennennäkemättömällä vauhdilla, vaikka kansainvälisten sopimusten ja kansallisten sitoumusten mukaan kehityksen pitäisi olla päinvastainen.

Tutkijoiden mukaan monimuotoisuus heikkenee niin, että ihmisten hyvinvointi on vaarassa. Sen tukipilarit horjuvat, kun luonnon tuottamat elintärkeät palvelut, kuten makea vesi, puhdas ilma ja kasvien pölytys, vaarantuvat. Ne vaarantuvat, koska kasvava väestö kuluttaa liikaa luonnonvaroja ja päästää ilmaan liikaa hiilidioksidia. Elinympäristöt pirstoutuvat, kun maata raivataan pelloiksi ja rakentamiseen.

Tuho on niin valtava, että tutkijat puhuvat kuudennesta sukupuuttoaallosta. Edellinen oli 65 miljoonaa vuotta sitten, kun dinosaurukset kuolivat.

Tilanne on toki tiedostettu. Maat sopivat luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta YK:n biodiversiteettisopimuksella Brasilian Rio de Janeirossa vuonna 1992. Sopimus tuli voimaan seuraavana vuonna – siis 27 vuotta sitten.

Suomi on sitoutunut sopimukseen ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden häviämisen vuoteen 2020 mennessä. Siihen ei päästy, vaan lajien uhanalaistuminen on jopa nopeutunut. Heikkenevä suunta näkyy kaikissa elinympäristöissä, etenkin metsissä ja soilla.

Tilannetta yritetään korjata esimerkiksi Helmi-elinympäristöohjelmalla, jonka puitteissa ennallistetaan laajoja luontoalueita. Tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja turvata elintärkeiden ekosysteemien toiminta.

Tavoitteiden sinetiksi tarvitaan konkreettisia toimia niin valtioilta, yrityksiltä kuin kuluttajiltakin, jotta vastuullinen ja luonnonvaroja säästävä tuotanto pääsee vallalle.

Luonnon köyhtyminen vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan – talouteen, elinkeinoihin, ruokaturvaan ja terveyteen. Nykytoimet monimuotoisuuden turvaamiseksi eivät riitä, koska suuntaa ei ole saatu käännettyä.

Tutkijoiden mukaan luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää, mutta se vaatii laajaa sitoutumista. Tarvitaan politiikkatoimia ja taloudellista ohjausta – rakenteellisia muutoksia. Muutosta tarvitaan myös arvoissa ja asenteissa.

Globaalisti ratkaiseva tekijä on ruoka. Jopa kolmannes maailman maapinta-alasta on ruoantuotannossa. Tällä alalla kasvatetaan niin paljon karjaa, että se syrjäyttää muut lajit. Myös viljelymaiden tuotantokyky laskee samaan aikaan, kun maapallon väkimäärä kasvaa.

Kuluttaja voi pienentää ekologista jälkeään muun muassa vähentämällä lihankulutusta ja ruokahävikkiä.

Koronaviruskriisi opetti, että muutoksia voi tapahtua nopeastikin. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei pienentynyt, mutta päästöjen vähentyminen tuntui ilmanlaadussa. Suomessa laivaliikenteen hiljeneminen kirkasti ilmaa Suomenlahden yllä ja tieliikenteen väheneminen kaupungeissa. Pakokaasuista tulevien typpioksidien pitoisuudet kaupunki-ilmassa pienentyivät jopa 40 prosenttia.

Erityistilanne näytti, että päästöjen hallinnalla voidaan vaikuttaa ympäristön laatuun. Tästä voitaisiin ottaa oppia jatkossakin, eikä rynnätä suoraan takaisin lähtöruutuun.

Luonto on elävää pääomaa. Monimuotoisuus ei ole ainoastaan oudonnimisiä ötököitä ja niittyjen kukkasia vaan myös ruokaa, juomavettä, lääkkeitä sekä maisema- ja virkistysarvoja. Jos puhdas vesi, ravinto ja ilma sekä ilmaston säätely vaarantuvat, niiden korvaaminen keinotekoisesti on vaikeaa ellei mahdotonta.

Koronaviruskevät toi luonnon esiin uudella tavalla. Huolehditaan siitä.

Kirjoittaja on HS:n toimittaja.

Ympäristö|Luonnonsuojelu sai sadan miljoonan euron ”lotto­voiton”, ja raha­reikiä Suomen köyhtyvässä luonnossa kyllä riittää, vakuuttavat asiantuntijat

Ympäristö|Joka yhdeksäs eliölaji on Suomessa uhanalainen – luonnon köyhtyminen voidaan silti pysäyttää

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?