Epidemiologisten mallien käyttöön liittyy ongelmia - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Epidemiologisten mallien käyttöön liittyy ongelmia

Tiedeyhteisöllä ei ole ollut riittävää mahdollisuutta tarkistaa mallien premissejä.

Julkaistu: 3.7. 2:00, Päivitetty 3.7. 6:55

Olemme perehtyneet viime kuukausien ajan kollegoiden antamiin haastatteluihin ja heidän kirjoittamiinsa artikkeleihin koronaviruskriisistä. Nyt kun Suomen tilanne näyttää hyvältä, on paikallaan tarkastella monia kirjoituksia ja haastatteluja uudelleen. Mitä voisimme oppia niistä?

Meitä on askarruttanut, miksi kollegat reagoivat näinkin herkästi tilanteessa, jossa on vaikea sanoa mitään täsmällistä, saati sitten älykästä. Media tarttuu esitettyihin kannanottoihin omien tavoitteidensa mukaisesti, sitä hanakammin, mitä villimpi sanoma tutkijalla on. Esimerkiksi: ”Tämä virus saattaa vaivata ihmiskuntaa ikuisesti.” ”Ruotsalaisilla on kohta laumasuoja.” ”Suuri osa suomalaisista sairastuu.”

Useimmiten tutkijoiden lausumien pohjalla ovat epidemiologiset mallit. Virologien ymmärrys covid-19-viruksesta on toki tarkentunut, mutta se ei suinkaan ole täydellinen edes tänä päivänä. Tämä on tehnyt epidemiologisten mallien käytöstä ongelmallista. Tulokset ovat yksinkertaisesti liian herkkiä tehdyille olettamuksille.

Ennusteista ja ennusteiden perusteella laadituista määräyksistä ja suosituksista on herännyt monia kysymyksiä ja epäilyksiä. Eräs keskeinen kysymys on, pitäisikö määräykset ja suositukset antaa koko Suomea koskevina. Suomalainen tilasto- sekä muu tietopohja mahdollistaisi nykyisiä alueellisemmat ja asiakohtaisemmat määräykset.

On tietysti kunnioitettavaa ja kannatettavaa, että valtiovalta nojaa päätöksissään asiantuntijoihin ja tutkittuun tietoon. Valtiovalta onkin kuunnellut erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksia, jotka usein ovat pohjautuneet malleihin. Mutta tiedeyhteisön näkökulmasta tähänkin liittyy ongelmia. Aluksi näiden mallien olettamuksia ja premissejä ei haluttu edes julkistaa. Kun joukko tutkijoita älähti, ne ainakin osittain julkistettiin.

Tiedemaailman vanhoihin pelisääntöihin on kuulunut vertaisarviointi ja keskustelu käytetyistä malleista, niiden lähtöolettamuksista sekä tuloksista. Myös herkkyysanalyysi kriittisten parametrien suhteen tulee suorittaa. Jos skenaarioanalyysia tehdään, tulee myös keskustella siitä, kuinka todennäköisiä eri skenaariot ainakin karkeasti ovat. Nyt tiedeyhteisöllä ei ole ollut riittävää mahdollisuutta tarkistaa mallien premissejä. Toki jälkikäteen on ollut helppo todeta, että monet ennusteet ovat epäonnistuneet.

Olemme uramme aikana rakentaneet ja työskennelleet monien päätöksenteon ja liiketoiminnan tukimallien kanssa. Ne ovat oikein käytettyinä erittäin hyödyllisiä. Onkin valitettavaa, jos mallinrakentajat saavat suuren yleisön silmissä huonon maineen ollessaan usein väärässä covid-19-viruksen leviämisen suhteen. Tilanne on ollut liian turbulentti ja herkkä olettamuksille. Analogia löytyy esimerkiksi talousennusteista, jotka eivät yleensä ole kyenneet ennustamaan lamaa.

Yleisohjeemme kollegoille on, että pyydettäessä haastattelua tai kirjoitusta, on täysin hyväksyttävää sanoa, ettei tiedä.

Jyrki Wallenius

emeritusprofessori, Aalto-yliopisto

Uolevi Lehtinen

emeritusprofessori, Tampereen yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?