Sanan ”lappalainen” käytöstä on syytä luopua - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Sanan ”lappalainen” käytöstä on syytä luopua

Loukkaavien käsitteiden luopumisen eteen tulee nähdä vaivaa erityisesti silloin, kun ne koskevat heikommissa asemissa olevia vähemmistöjä.

Julkaistu: 5.7. 2:00

Sanan ”lappalainen” historia juurtaa juurensa 1500-luvulle, jolloin ihminen merkittiin tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanta- tai henkikirjassa. Näin ollen sillä ei viitattu etnisyyteen tai asuinalueeseen vaan elinkeinoon. Sana tunnetaan myös saamelaisista käytettynä rasistisena käsitteenä.

Lappalainen on haukkumasanana vähitellen kadonnut ulkopuolisten puheista. Käsitteen jäätyä tyhjäksi sille tehtiin kuitenkin käsitteenvaltaus, kun saamelaisvastainen liike otti käyttöönsä termin uuslappalainen. Näin ollen käsite toimii edelleen saamelaisia syrjivänä ja kult­tuuri-itsehallintoa heikentävänä.

Loukkaavista käsitteistä luopuminen on vastavuoroista. Saamelaisyhteisö on vuosia sitten luopunut suomalaisia loukanneiden käsitteiden ”riuku” ja ”lantalainen” käytöstä. Loukkaavien käsitteiden luopumisen eteen tulee nähdä vaivaa erityisesti silloin, kun ne koskevat heikommissa asemissa olevia vähemmistöjä.

On myös syytä pohtia, halutaanko Lappia markkinoida tällä vanhahtaneella käsitteellä ja leimaamalla muun muassa matkailulle elintärkeitä elinkeinoja. Lapin imagon lähtökohtana tulisi olla paikallisen luonnon ja elinkeinojen sekä alueellisten ja kulttuurillisten erojen arvostaminen.

Anni-Sofia Niittyvuopio

vasemmistoliiton puoluevaltuutettu, Karigasniemi, Utsjoki

Mari Ikonen

vasemmistonuorten 1. varapuheenjohtaja, Rovaniemi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?