Itsevarma Ruotsi on joutunut tilanteeseen, johon se tuskin on koskaan kuvitellut joutuvansa - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Kolumni

Itsevarma Ruotsi on joutunut tilanteeseen, johon se tuskin on koskaan kuvitellut joutuvansa

Koronaviruskriisi on heittänyt vanhat naapurukset erilleen tavalla, jossa edes yhteistä tilannekuvaa on vaikea hahmottaa.

Julkaistu: 5.7. 2:00, Päivitetty 5.7. 14:31

Rajasillan kannen alta se löytyi: kätketty reitti Ruotsin puolelle.

Teräspalkkien välissä kulki vaijerien varaan viritetty kapea huoltosilta. Asiatonta kulkua oli koetettu toki estää, mutta helpostihan tuonne kiipeili. Koulupojille seikkailu sillan alla toi jännitystä elämään. Jossain jalkojen alla kuohui Tornionjoki.

Sillan päältä rajan yli olisi päässyt esteettä – ja turvallisemmin.

Tämä lähes 40 vuoden takainen kokemus maailman rauhallisimmaksi sanotulta rajalta on viime aikoina pyörinyt usein mielessäni. Kulusta rajan yli Ruotsiin tai takaisin on tullut taas riskialtista, viranomaisten estelemää toimintaa.

Koronaviruskriisi on heittänyt vanhat naapurukset erilleen tavalla, jossa edes yhteistä tilannekuvaa on vaikea hahmottaa. Tornionlaakson vinkkelistäkin Suomen ja Ruotsin puolet ovat taas kaksi eri maata.

Kuluvalla viikolla Suomessa päästiin tilanteeseen, jossa tehohoidossa ei ollut enää yhtään koronaviruspotilasta. Ruotsissa tartuntojen ja kuolinuhrien määrä kasvaa edelleen. Tukholman rinnalla uusia epidemiakeskuksia on ilmaantunut Pohjois-Ruotsiin. Euroopan koronakartalla Ruotsi hohkaa punaisena.

Oma isäni oli niitä, jotka pääsivät evakkoon Ruotsin puolelle, kun vetäytyvät saksalaisjoukot tuhosivat hänen kotikyläänsä. Nyt osat ovat vaihtuneet, ja Suomi tarjoaa apuaan Ruotsille. Tehohoitopotilaita saatetaan lennättää Ruotsista Pohjois-Suomen sairaaloihin.

Vauras, hyvinvoiva ja itsevarma Ruotsi on joutunut tilanteeseen, johon se tuskin on koskaan kuvitellut joutuvansa. Ruotsalaisista on maan valitseman koronavirusstrategian vuoksi tullut Euroopan paariakansaa. Kun muu maanosa avaa rajojaan, pysyvät useimmat portit suljettuina sinikeltaisilta matkailijoilta.

Tilanne on hämmentävä, ja asetelmalla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia kansankodin minäkuvaan.

Kirjailija Kjell Westö pohdiskeli Svenska Dagbladet -lehdessä (26.6.) julkaistussa kirjoituksessaan syitä Ruotsin poikkeuksellisuuteen. Westön mukaan ruotsalaisten käsitys itsestään varovaisena ja pidättyväisenä maana on väärä. Oikeasti Ruotsi on piiloradikaali. Maa pyrkii kulkemaan omia polkujaan ja on taipuvainen nopeisiin käänteisiin.

Pelkkä poikkeuksellisuuden tavoittelu ei Westön mielestä Ruotsin kujanjuoksua selitä. Syitä löytyy myös yhteiskunnan rakenteesta, koko hyvinvointikoneistosta, joka on rakennettu kannattelemaan vapaudenkaipuuta ja individualismia. Tuohon ideaaliin jyrkät kiellot ja rajoitukset sopivat huonosti. Epidemian keskelläkin vapaus ja vastuu on jätetty ihmisille itselleen.

Jälki Ruotsissa on ollut tuhoisaa, mutta maa on sinnikkäästi pitänyt kiinni valtionepidemiologi Anders Tegnellin viitoittamasta linjasta.

Kirjailija-tutkija Jari Ehrnrooth selitti Ylen julkaisemassa kolumnissaan (16.6.) Ruotsin lepsua koronaviruspolitiikkaa kollektivismilla ja poliittisella korrektiudella. Koko yhteiskunnan etu on tärkeämpi kuin yksittäisen elämän suojelu. Asetelmaa alleviivaa luottamus poliitikoista riippumattomaan viranomaiseen.

Hartaasti vaalittua konsensusta ei haluta horjuttaa, edes silloin kun tosiasiat puhuvat vastaan. Anders Tegnell on torjunut aktiivisesti muun muassa Maailman terveysjärjestön (WHO) arviot siitä, että Ruotsi olisi korkean koronavirusriskin maa. ”Täydellinen erehdys. WHO on valitettavasti tulkinnut dataamme väärin”, hän sanoi Ruotsin radion haastattelussa (26.6.).

Myös ulkoministeri Ann Linde on pitänyt käsitystä Ruotsin epäonnistumisesta virheellisenä. Eri maiden päätökset Ruotsin eristämiseksi voivat hänen mukaansa olla sisäpoliittisesti motivoituja.

Ruotsin hallitus asetti tiistaina tutkimuskomission arvioimaan sitä, kuinka viranomaiset ja poliitikot ovat selviytyneet koronaviruskriisin hoidosta. Toivottavaa olisi, että jälkiarvioissa korostuisi pyrkimys virheistä oppimiseen. Liian varma omasta erinomaisuudestaan ei kenenkään kannata olla. Myös meillä takaiskut ovat mahdollisia.

HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Petja Pelli (HS 27.6.) tapasi koronaviruksen koettelemassa Jällivaaran kaivoskaupungissa Suomessa syntyneen Ellen Lundgrenin. Lapin sodan kauhut muistava rouva ymmärtää, että koronavirukseenkin kannattaa suhtautua riittävällä nöyryydellä. ”Tämä nyt on sellainen, josta kaikki tietää kaiken ja kukaan ei mitään.”

Kirjoittaja on HS:n päätoimittaja.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?