Elpymisrahasto kiertää EU:n omaa perussopimusta - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Elpymisrahasto kiertää EU:n omaa perussopimusta

Lainalla rahoittamista ei olisi aiemmin pidetty oikeudellisesti mahdollisena edes EU:n omissa toimielimistä.

Julkaistu: 7.7. 2:00

Helsingin Sanomat käsitteli pääkirjoituksessa (2.7.) ja jutuissaan (2.7., 3.7.) (salaista) lausuntoa, jonka EU:n neuvoston oikeuspalvelu antoi unionin tulevasta koronakriisin elpymisvälineestä. HS katsoo, että lausunto kyseenalaisti eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannan. Tämä antaa väärän kuvan sekä oikeuspalvelun että perustuslakivaliokunnan tehtävistä.

EU:n neuvoston oikeuspalvelun myönteinen kanta hätärahoitukseen oli odotettu. Komissio ei anna näin merkittäviä ehdotuksia varmistamatta ensin oikeuspalvelun tukea. Neuvoston oikeuspalvelu on poliittista päätöksentekoa palveleva elin, jonka tehtävä on varmistaa EU:ssa annettujen ehdotusten hyväksyminen, tarvittaessa luovien tulkintojen kautta. EU-oikeuden tulkinnasta päättää EU-tuomioistuin, jolla ei ole mahdollisuutta arvioida ehdotuksia kuin jälkikäteen.

750 miljardin euron suuruisen elpymisvälineen kautta EU ryhtyisi ensimmäistä kertaa rahoittamaan toimintaansa velaksi. Tätä ei ole pidetty aikaisemmin oikeudellisesti mahdollisena edes EU:n omissa toimielimissä. Ratkaisuksi on keksitty välineen ja sen lainanoton sijoittaminen budjetin ulkopuoliseen rahastoon, jolloin sitä ei olisi tarvetta huomioida osana budjetin tasapainoperiaatetta. Kyse on perussopimuksen selkeän periaatteen kiertämisestä.

Perustuslakivaliokunnan arviointi ei ole ensisijaisesti EU-oikeudellista vaan valtiosääntöoikeudellista. Elpymisväline ja siihen liittyvä rahoitusmalli muuttavat unionin keskeistä toimintaperiaatetta tavalla, jota ei liittymissopimuksen yhteydessä voitu ennakoida ja josta Suomelle seuraavien taloudellisten vastuiden tarkka määrittely on vaikeaa. Perustuslakivaliokunnan tehtävä on arvioida, vaatiiko ehdotus perustuslain säätämisjärjestyksen noudattamista eduskunnassa.

Jos unionin perussopimukset ovat aikansa eläneitä, niitä on mahdollista muuttaa. Perussopimusten rajojen jatkuva venyttäminen tulkinnoilla rampauttaa kuitenkin unionin toiminnan hyväksyttävyyttä. Suurista muutoksista ja niiden perusteluista tulee käydä avointa keskustelua.

Päivi Leino-Sandberg

eurooppaoikeuden professori, Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Euroopan unioni|Oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä vihreää valoa komission kiistellylle hätärahoitukselle

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?