Skitsofreniapotilaat kuolevat 15 vuotta muita nuorempina – hoitokulttuuria tulisi muuttaa - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Skitsofreniapotilaat kuolevat 15 vuotta muita nuorempina – hoitokulttuuria tulisi muuttaa

Varhaista kuolleisuutta selittävistä tekijöistä merkittävimmät ovat potilaiden runsas ja laajakirjoinen fyysinen sairastavuus sekä itsemurhat.

Julkaistu: 7.7. 2:00

Noin 50 000 suomalaista sairastaa skitsofreniaa. Potilaiden elinajanodote – alle 65 vuotta – on dramaattisesti lyhyempi kuin Suomen väestössä keskimäärin. Ylikuolleisuus on merkittävintä nuoremmissa ikäryhmissä.

Fyysisen monisairastavuuden takia suuri osa skitsofreniaa sairastavista kuuluu koronavirustaudin riskiryhmään. Tämä ja epidemiasta johtuneet hoitomuotojen rajoitukset ovat lisänneet viime aikoina riskiä kuolemantapausten kasvuun.

Varhaista kuolleisuutta selittävistä tekijöistä merkittävimmät ovat potilaiden runsas ja laajakirjoinen fyysinen sairastavuus; erityisesti sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja hengitysteiden sairaudet – sekä itsemurhat. Epäterveellisten elintapojen, kuten tupakoinnin, puutteellisen ravitsemuksen, elämäntyylin passiivisuuden ja päihteiden käytön seuraukset vaikuttavat kyseisten sairauksien syntyyn.

Osaan psykoosilääkkeistä liittyy aineenvaihdunnan, verenkierron ja kylläisyyden tunnistamisen häiriintymistä. Lisäksi itse sairauteen yhdistyy geneettinen alttius poikkeamiin aineenvaihdunnassa. Elintapojen ja lääkityksen myötävaikutuksesta useimpien potilaiden kohdalla merkittävä painon nousu tapahtuu sairastumisen jälkeen.

Lihavuus on muihin verrattuna kolmin- tai nelinkertaista. Toisaalta myös syrjäytymisen ja köyhyyden vaikutukset heikentävät terveyttä. Fyysisten sairauksien tunnistamisessa ja hoidossa on löydetty useissa tutkimuksissa merkittäviä puutteita.

Skitsofreniapotilaiden elinajan lyhyyteen johtaviin asioihin pitää vaikuttaa. Tätä painotetaan myös päivitetyssä skitsofrenian käypä hoito -suosituksessa. On tärkeää vaikuttaa heti sairauden diagnosoimisen jälkeen riskitekijöihin fyysisten terveysongelmien ehkäisemiseksi sekä sairauksien viiveettömään havaitsemiseen ja laadukkaaseen hoitoon.

Säännölliset terveystarkastukset ja ohjaus tarpeenmukaisiin jatkotutkimuksiin ja elintapakuntoutukseen vähentäisivät sairauksia ja nopeuttaisivat hoitojen aloitusta. Elintapaongelmiin kohdennettuja interventioita on lisättävä merkittävästi.

Ylipainoriskin vuoksi on heti lääkityksen aloituksen jälkeen seurattava painoa, jonka muutoksiin pitää reagoida.

Fyysisen hoidon parantamiseen tähtääviä, moniammatillisia ja organisaatioiden rajat ylittäviä toimintamalleja ja verkostoja on saatu toimimaan jo Suomessakin. Niitä tulee käyttää perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä potilaille tarpeellisessa aktivoivassa kuntoutustoiminnassa.

Kehitys vaatii muutosta hoitokulttuurissa ja resurssien kohdentamisessa. Yhdenvertaista oikeutta laadukkaaseen terveydenhuoltoon painotetaan myös tuoreessa kansallisessa mielenterveysstrategiassa.

Laura Hiekkala-Tiusanen

psykologi, Suomen psykologiliitto, Tays

Jukka Kärkkäinen

psykiatrian erikoislääkäri, THL

Sami Pirkola

sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?