Käsitys turvallisuudesta ei enää voi rajautua vain sotilaallisiin uhkiin - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Käsitys turvallisuudesta ei enää voi rajautua vain sotilaallisiin uhkiin

Koronavirusepidemia osoitti, että me todella pystymme muuttamaan käyttäytymistämme perustellun syyn edessä.

Julkaistu: 14.7. 2:00

Turvallisuuskäsityksen rajaaminen sotilaallisilta uhkilta suojautumiseen on liian kapea-alaista, sillä ilmastonmuutos, rajoja katsomattomat pandemiat ja muut ei-sotilaalliset uhat ovat yhtä lailla turvallisuuskysymyksiä. Siksi tarvitaan turvallisuuskäsityksen määrittelyä uudelleen.

Helsingin Sanomat totesi pääkirjoituksessaan (12.7.), että ”pandemian voidaan tulkita kuuluvan myös laajan turvallisuuspolitiikan alueelle”. Samana päivänä HS:ssä julkaistu artikkeli tasavallan presidentti Sauli Niinistön toimivallasta kertoi Niinistön puheiden antaneen useille sellaisen käsityksen, että turvallisuuspolitiikkaa tulkittaisiin nykyoloissa liian ahtaasti.

On turvallisuuden mystifiointia sanoa, ettei sotilaalliselle varustautumiselle ole vaihtoehtoa tai tukeutua verukkeeseen ”koska emme tiedä, niin on sittenkin varminta”. Laaja turvallisuuskäsitys huomioisi myös ei-sotilaalliset turvallisuusuhat. Ihminen haluaa olla turvassa kaikilta uhilta. Me edellytämme jo nyt, että hallitus ja eduskunta turvaavat elinkelpoisen ympäristön, puhtaan veden ja ilman. Ne ovat perusoikeuksiamme.

Jos oman maan ja kansan sekä ilmatilan sotilaallista puolustamista voidaan pitää tärkeimpänä isänmaallisuuden kriteerinä, isänmaallista olisi myös olla huolissaan siitä, millaisen maapallon jätämme lapsillemme ja lapsenlapsillemme.

Voidaankin kysyä, mitä hyötyä on keskittää voimavarat sotilaallisen turvallisuuden lisäämiseen hintavilla investoinneilla hypoteettista ulkoista vihollista vastaan, kun samaan aikaan nopeasti etenevä ja todellinen ilmastonmuutos uhkaa koko kansakunnan turvallisuutta. Pitäisikö uusien hävittäjien ohella varata vastaavan suuruusluokan resurssit myös puhtaan ilman ja ympäristön suojeluun ja hiilineutraaliuden toteuttamiseen?

Heli Saavalainen kirjoitti kolumnissaan (HS 2.7.) koronaviruksen ohjanneen suomalaiset luontoon ja opettaneen, että hyviä muutoksia voi tapahtua nopeastikin. Maiden välisen globaalin liikennöinnin hiljentyessä päästöjen väheneminen alkoi tuntua ilmanlaadussa. Meillä on kuitenkin kiire ottaa vastuu ilmastosta.

Vanhoista tavoista poisoppiminen on aina vaikeaa. Koronaviruspandemia kuitenkin osoitti, että kykenemme nopeastikin muuttamaan käyttäytymistämme ja taivuttamaan ajatustapojamme sekä poliittista päätöksentekoa uuden haasteen edessä. Nämä kaksi ovat onnistumisen edellytykset. Noudatamme uusia säädöksiä, kun ymmärrämme ne välttämättömiksi ja hyödyllisiksi. Onnistuminen ei ollut niinkään politiikan supersuorittajien varassa, vaan ennen kaikkea ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan ansiota.

Uusista uhista selviytyminen vaatii ennakkoluulotonta keskustelua laajan turvallisuuskäsityksen omaksumisesta ja soveltamisesta. Se edellyttää muutoksia turvallisuuspolitiikkaan. Viime kädessä valta ja vastuu turvallisuudesta on kansalaisilla ja kansalaisyhteiskunnalla, ei vain abstraktilla valtiolla.

Lassi Heininen

emeritusprofessori, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Kolumni|Koronaviruskriisi toi luonnon esiin – huolehditaan siitä

Pääkirjoitus|Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tunnustelee toimivaltansa rajoja muttei ylitä niitä

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?