Matkailu ei voi enää nojata jatkuvaan kasvuun - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Vieraskynä

Matkailu ei voi enää nojata jatkuvaan kasvuun

Koronaviruskriisi tarjoaa mahdollisuuden miettiä, miten matkailusta saataisiin aiempaa kestävämpää.

Julkaistu: 15.7. 2:00

Koronaviruksen leviämisen synnyttämä kriisi on tuonut hyvin esille matkailun yhteis­kunnallisen merkityksen. Monet ovat ilmaisseet halunsa varata loma­matkan heti, kun turvallisuus sen sallii. Osa ihmisistä ei kevään pahimman kriisin ­aikanakaan malttanut pysyä aloillaan, vaikka siihen meitä kansalaisina vahvasti kehotettiin ja lopulta tiukoin rajoittein ohjattiin.

Matkailuelinkeinon vaikeudet ovat nostaneet esille myös sen, miten paljon ala työllistää ja tuottaa hyvinvointia. Yritykset, kaupungit, kokonaiset alueet ja jopa kansan­taloudet ovat ajautuneet ahdinkoon matkailukysynnän tyrehdyttyä.

Lisäksi koronaviruskriisi on muistuttanut siitä, miten haavoittuva ala nykymatkailu on. Aiemmin matkailutalous on osoittautunut varsin ­sietokykyiseksi: sillä on ollut kyky sopeutua toimintaympäristönsä muutoksiin, sietää äkillisiä kriisejä ja selviytyä niistä.

Tämä on luonut käsityksen alan jatkuvan kasvun mahdollisuuksista.

Kasvukeskeisestä ajattelusta on syntynyt vakavia ongelmia ympäristölle. Ongelmiin on matkailupolitiikassa vastattu korostamalla vastuullisen matkailun kehittämistä. Vastuullisuus on kuitenkin jätetty markkinoiden hoidettavaksi.

Keskeinen oletus on, että yksilöllistyvä ja aiempaa ekologisempi kuluttaminen luovat markkinat vastuullisille tuotteille ja lisääntyvä tarjonta luo puolestaan uutta kysyntää. Tämä on perustunut ajatukseen, että kunhan annamme riittävästi aikaa ja vapautta, vastuullisuuden markkinat asettuvat tasapainoon ilman valtiovallan säätelyä.

Mutta kuten taloustieteilijä John Maynard Keynes totesi, pitkällä aikavälillä olemme kaikki kuolleita. Toisin sanoen ehdimme hävittää ympäristömme ennen kuin tuhoavasta toiminnasta maksetaan riittävän suurta hintaa.

Nykytutkimus ei ole tunnistanut merkittävää markkinavetoisen vastuullisuuden kasvua matkailussa. Koronaviruskriisistä huolimatta Maailman matkailujärjestö arvioi esimerkiksi kansainvälisen lento­liikenteen noin kaksinkertaistuvan vuosien 2010–2030 aikana. Tämä on jyrkässä ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen ja kansainvälisen ilmastopaneelin esittämien päästövähennystarpeiden kanssa.

Matkailutalous toipunee nyky­kriisistä muutamassa vuodessa. Valitettavasti kansainvälinen matkailu on lukkiutunut kehitysmalliin, joka tiedetään pitkällä aikavälillä haitalliseksi. Tätä mallia edustaa jatkuvaan määrälliseen kasvuun perustuva matkailun kehittäminen, josta halpalentoyhtiöt ja niiden riskialtis kasvuhakuisuus ovat ääriesimerkki.

Nykytilanteessa voi tuntua kohtuuttomalta miettiä matkailun kasvun rajoittamista. Toimintamallien muuttaminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita työpaikkojen, yritysten tai hyvinvoinnin vähentämistä.

Suomalaiset matkailijat vievät huomattavasti enemmän rahaa ulkomaille kuin kansainväliset matkailijat tuovat Suomeen. Kriisi voi myös saada aikaan myönteisiä ­muutoksia suhteessamme ilmaston­muutosta kiihdyttäviin matkailumuotoihin, kuten kaukolentoihin ja risteilymatkailuun. Tueksi tarvitaan kuitenkin kannustimia ja säätelyä.

Koronavirusepidemiaa seuranneeseen äkilliseen 90 prosentin kysynnän pudotukseen ei matkailu­talous voinut ennalta varautua. Sen sijaan ilmastokriisiin on mahdollista varautua, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. Toisin kuin koronavirus­kriisin kohdalla oletamme, ilmastonmuutos ei ole muutaman vuoden taantuma, vaan se saa aikaan pysyviä muutoksia elintapoihimme – myös matkailuun. Siten matkailu­talouden varautumistapojen tulee myös olla rakenteellisia.

Koronaviruskriisin jälkeisen matkailun kehittäminen tarjoaa alalle ja sitä tukevalle valtiovallalle oivan mahdollisuuden miettiä, miten elinkeino voisi osaltaan vastata globaaleihin haasteisiin ja toimia aiempaa kestävämmällä tavalla. Tämä tukisi hallituksen tavoitetta tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio.

Talouden elvytystä tulee suunnata liikkumisen kestävyyttä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa tukeviin rakenteisiin, kuten väyläverkon ja erityisesti raideliikenteen kehittämiseen. Raideliikenteen kohdalla hallituksen esitykset ovat oikeansuuntaisia, mutta ne ­eivät täysin tunnista matkailun ­alueellisia kehitystarpeita.

Jarkko Saarinen

Kirjoittaja on matkailumaantieteen professori Oulun yliopistossa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?