Olisi typerää panna piste kasvuturpeen nostolle - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Olisi typerää panna piste kasvuturpeen nostolle

Energiaturpeen tuotannosta vapautuvia soita on syytä ohjata rahkasammalen kasvatukseen.

Julkaistu: 20.7. 2:00

Suomi on maailman soisin valtio. Maamme pinta-alasta suota on kolmannes, eli reilut yhdeksän miljoonaa hehtaaria.

Suot ovat saaneet toimia pelastajina monissa ongelmissamme. Kun metsien puuston riittävyys oli uhattuna, päätettiin 1960-luvulla ojittaa runsaasti soita metsänkasvatusta varten. Valitettavasti suuri osa ojituksista tehtiin turhaan ja samalla heikennettiin vesiemme laatua, sillä ojitusvedet laskettiin vesistöihin.

Energian puutteen uhatessa sota-aikana ja viimeksi ener­giakriisien seurauksena 1980-luvulla aloitettiin tehokas ener­giaturpeen tuotanto. Olihan meillä suuret kotimaiset turvevarannot. Siinä yhteydessä kehitettiin myös kasvu- ja ympäristöturpeen tuotantoa.

Ilmaston lämpenemisen vuoksi nyt on kova kiire lopettaa energiaturpeen tuottaminen, mutta samalla uhkana on kasvuturpeen noston loppuminen. Sillä puolestaan olisi merkittäviä seurauksia. Yle uutisoi heinäkuun alussa, että 90 prosenttia puutarhayrittäjistä aikoo panna hanskat naulaan, jos kasvuturvetta ei enää saada.

Ammattiviljelijöiden kokemusten mukaan kasvuturve on maailman paras kasvualusta. Saman olemme huomanneet me harrasteviljelijät kotipalstoillamme.

Kasvuturpeen hyvät ominaisuudet perustuvat rahkasammalen solurakenteeseen. Se on ilmavaa ja sen kasvisolukko on lähes hajoamatta, joten sen nesteenpidätyskyky on hyvä. Yksi kuutiometri rahkaturvetta pystyy sitomaan jopa 600–800 litraa nestettä. Lisäksi rahkaturve on antiseptinen, joten se torjuu kasvitauteja.

Kasvuturve pystyy ottamaan runsaasti ravinteita, joita se luovuttaa vähitellen kasvien käyttöön. Laadukkaasta kasvuturpeesta voidaan jalostaa sopivia ravinteita lisäämällä hyvä kasvualusta moniin tarkoituksiin. Imukykynsä ansiosta rahkaturve soveltuu myös ympäristönhoitoon ja haitallisten aineiden imeyttämiseen. Karjasuojien kuivikkeena turve on terveellinen ja poistaa hajuja, mikä on huomattu myös Puucee-turpeen käytössä.

Sopivaa kasvuturvetta saadaan rahkasoiden vähän maatuneista pintakerroksista. Sen tuotanto voidaan lopettaa siinä vaiheessa, kun esiin tulee pidemmälle maatunut energian tuottamiseen soveltuva turve. Näin tehdään esimerkiksi Kanadassa.

Kun pintaosan rahkaturvekerros on poistettu, suo palautetaan luonnontilaan ja uuden rahkasammalen annetaan kasvaa ja muodostaa turvetta suon pinnalle kosteutta säätämällä. Myös energiaturpeen tuotannosta poistuvia soita on hyvä ohjata kasvamaan rahkasammalta. Näin tietääkseni tehdäänkin rahkasammalen kasvatuskokeissa. Tärkeintä on, että tehtävät toimenpiteet suunnitellaan järkevästi ja että ne pohjautuvat luotettaviin suotutkimuksiin.

En ole nähnyt tutkimustuloksia siitä, minkä verran päästöjä turpeessa kasvattamisesta aiheutuu verrattuna turpeen polttoon. Eivätkö turpeessa kasvavat kasvit omalta osaltaan kompensoi kasvualustan päästöjä?

Tähän haluaisin perustellun vastauksen.

Riitta Korhonen

turvegeologi emerita, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?