Miksi keski-ikäiset eivät enää osaa käyttäytyä? - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Kolumni

Miksi keski-ikäiset eivät enää osaa käyttäytyä?

Ennen puhuttiin huonosti käyttäytyvistä nuorista. Nykyajan somemaailmassa tuntuu, että käytöstavat ovat eniten hukassa aikuisilta.

Julkaistu: 31.7. 2:00, Päivitetty 31.7. 6:56

Keski-ikäinen 38-vuotias muistelee: kun olin nuori, puhuttiin paljon huonosti käyttäytyvistä nuorista. Pidettiin normina, että fiksumpien aikuisten pitää lapsia ja nuoria siinä opastaa.

Toki se oli yleistystä – ainahan luonnostaan hyväkäytöksisiä nuoria on ollut. Mutta ajattelussa oli selkeä logiikkansa. Lapset ja nuoret ovat elämässään vielä kehitysvaiheessa. Aikuiseksi kasvaessa hyvistä käytöstavoista, empatiasta ja toisten huomioon ottamisesta tulee luontaisia – jos kasvatus ja elinympäristö sen sallivat.

Jos sallivat, keski-ikään mennessä ne on viimeistään opittu. Silloin ei enää räyhätä, rähistä, haukuta tuntemattomia ja haasteta riitaa joka asiasta.

Toista on nyt. Etenkin sosiaalisessa mediassa, jossa merkittävä osa kommunikoinnista nykyään tapahtuu.

Twitterissä tai Facebookin kommenteissa ihmiset räyhäävät, rähisevät, haastavat riitaa tuntemattomien kanssa ja heittävät näille mitä pahimpia solvauksia. Tavalliset ihmiset, kaikista sosiaali- ja yhteiskuntaluokista.

Kun rähisijät ovat esillä omilla nimillään ja naamoillaan, ikäjakauma näyttää selvältä. Suurin osa on keski-ikäisiä tai vanhempia. Nuoria mukana näkyy harvoin.

Nuoret ovat tosin muutenkin siirtyneet esimerkiksi Facebookista muihin somekanaviin. Ja kiusaamista, häiriköintiä sekä muuta vastaavaa esiintyy nuorten keskuudessa varmaan kuten ennenkin.

Mutta julkinen haukkuminen, kiusaaminen, häiriköinti ja räyhääminen somessa – se tuntuu olevan erityisesti meidän keski-ikäisten juttu.

Iso syy aikuisten nykykäyttäytymiselle lienee poliittisen kielenkäytön kovenemisessa. Kehitys on jatkunut jo vuosia – Suomessa perussuomalaisten, muissa maissa niiden omien populistipoliitikkojen ja -puolueiden johdolla.

Muidenkin kuin kansanedustajien somerähinät liittyvät usein politiikkaan. Tai muihin yhteiskunnallisiin asioihin, jotka nykyään kansaa jakavat. Riittää, että tuntematon kommentoija edustaa ”vastapuolta”. Loukkaukset tai kuolemantoivotukset alkavat lennellä saman tien.

Kun poliittisissa debateissa vastapuoli epäinhimillistetään äärimmäisellä tavalla, ei kyse tietenkään ole enää pelkistä käytöstavoista vaan paljon laajemmasta ongelmasta. Ja vaarallisesta sellaisesta.

Mutta voisiko edes pieni askel keskustelukulttuurin tervehtymiseen löytyä käytöskulttuurista?

Etteivät kypsät aikuiset – olivat he sitten kansanedustajia tai kansalaisia – käyttäytyisi toisiaan kohtaan kuin pahaiset kakarat? Paitsi eihän tuo vertaus enää päde.

Ehkä pitää vain toivoa, ettei tämän päivän fiksuista nuorista kasva huonokäytöksisiä aikuisia.

Kirjoittaja on HS:n kulttuuritoimittaja.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?