Kasvosuojuksista on merkittävää hyötyä koronavirustartuntojen ehkäisemisessä - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Vieraskynä

Kasvosuojuksista on merkittävää hyötyä koronavirustartuntojen ehkäisemisessä

Tutkimuksemme mukaan kasvosuojukset vähentävät kolmanneksella käyttäjänsä riskiä sairastua hengitystieinfektioon.

Julkaistu: 31.7. 2:00, Päivitetty 31.7. 9:04

Koronavirus tarttuu pisaroiden välityksellä ja ilmassa leijuvina hiukkasina. Virus voi tarttua myös oireettomalta kantajalta, eikä pelkkä hyvä käsi- ja yskimishygienia riitä torjumaan tartuntaa. Tutkimuksemme ja muun uuden tiedon mukaan kasvosuojat eli maskit suojaavat sekä maskin käyttäjää että muita ihmisiä koronaviruksen kantajalta. Ehdotamme, että Suomessa otetaan käyttöön maskisuositus erityisesti aktiivisilla epidemia-alueilla asioitaessa ja julkisessa liikenteessä yhdessä hyvän käsihygienian, lähikontaktien välttämisen sekä testauksen ja jäljityksen kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tilasi Summaryx-konsulttiyhtiöltä järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen väestön kasvosuojien käytöstä päätöksenteon tueksi. Katsaus julkaistiin 29. toukokuuta. Selvityksen kiireellisyyden vuoksi kirjallisuuskatsaus koostui satunnaiskokeita (RCT) käyttävistä tutkimuksista, joissa arvioitiin, suojaavatko maskit hengitystieinfektioiden leviämiseltä. Selvityksessä käsiteltyjä tutkimuksia ei kuitenkaan yhdistetty laskennallisesti.

Aineistojen laskennallinen yhdistäminen vie enemmän aikaa kuin katsauksen tekeminen, mutta ilman laskennallista yhdistämistä vaikutuksia voi olla vaikeampi havaita erityisesti pienistä satunnaiskokeista.

Teimme meta-analyysin täsmälleen samoilla aineistoilla, joihin STM:n julkaisu perustui, ja yhdistimme kyseiset aineistot eli tutkimustulokset tilastollisesti. Tuloksemme on, että kasvosuojukset vähentävät kolmanneksella käyttäjänsä riskiä sairastua hengitystieinfektioon. Suojavaikutus on suuri ja tilastollisesti merkitsevä. Maskeista on eniten hyötyä, kun käyttö yhdistetään turvaväleihin ja käsien pesuun.

Laskennallinen yhdistäminen mahdollistaa myös alkuperäistutkimusten mittausvirheiden havaitsemisen ja niiden huomioimisen. Eräs alkuperäistutkimusten ongelmista oli, että jopa puolet verrokeista käytti maskeja, mikä heikensi suojavaikutuksen havaitsemista yksittäisissä artikkeleissa. Koeasetelma ei siis näissä tutkimuksissa ole ollut täysin aukoton.

Mikäli nämä ongelmalliset tutkimukset rajataan pois, jäljelle jäävissä tutkimuksissa maskien teho on vieläkin isompi, sillä ne puolittivat käyttäjiensä sairastumisriskin. Olemme lähettäneet tutkimuksemme lääketieteen lehteen kansainvälisen tiedeyhteisön arvioitavaksi.

Erityisen huolestuttavaa koronaviruksessa on, että se lisää eriarvoisuutta. Suomessa riskiryhmiin kuuluu yli miljoona ihmistä. Samat ryhmät kärsivät eniten, jos terveydenhuollon palveluiden saatavuus heikentyy koronaviruksen vuoksi.

Monia suorittavia työtehtäviä ei voi toteuttaa etätöinä, jolloin tartuntariski kasvaa. Silloinkin, kun koronavirus ei vie sairaalaan, sairastaminen voi olla rajua ja toipumisessa voi kestää jopa kuukausia. Tämä on suurempi ongelma pätkätyöläisille ja pienyrittäjille kuin vakituisessa työsuhteessa oleville. Pitkäaikainen sairastaminen voi lisätä pysyvän työkyvyttömyyden riskiä.

Maskien käyttöön liittyvistä mahdollisista haitoista on esitetty erilaisia huolia, mutta haitat ovat nykykäsityksen mukaan vähäisiä. Satunnaistutkimuksissa maskin käytön ei ole todettu lisäävän infektioriskiä. Lisäksi maskikeskustelussa on esitetty huolta siitä, että muissa turvatoimissa lipsutaan, mutta uusi tutkimus ei tue tätä.

Suojuksiksi riittävät itse tehdyt kankaiset maskit tai kaupasta ja apteekista saatavat maskit. Maskeja voi valmistaa myös tarvittaessa kotona. Maskien saatavuudella ei siis voida perustella käytön välttämistä.

Suositukseen varautuminen olisi syytä aloittaa mahdollisimman pian, erityisesti jos tällä on vaikutusta budjettiriiheen. Epidemiatilanne voi muuttua nopeasti, kun taas suosituksen käyttöönotto vie aikaa. Viestinnässä voidaan korostaa, että maskin käyttö on sekä hyödyllistä itselle että huomaavaista muita ihmisiä kohtaan. Lisäksi tulisi nostaa tietoisuutta siitä, että kuka tahansa meistä voi olla oireeton tartuttaja tahtomattaan.

Viestiä vahvistaisi, jos suosituksen voimassaoloaikana valtio lahjoittaisi epidemia-alueen asukkaille kertakäyttöisiä maskeja. Vaihtoehtoisesti maskeja lahjoitettaisiin vain pienituloisille. Jo nyt riskialueilla asuvat saavat punkkirokotteen maksuttomasti, eikä kyseessä edes ole ajallisesti rajattu tarve, joten ennakkotapaus alueellisesti rajatusta kansanterveystoimenpiteestä on olemassa. Epidemian laannuttua tarpeeksi riittäisivät samat toimet kuin ajoittaisten tuberkuloositapauksien kohdalla eli testaus, tehokas jäljittäminen ja täsmäeristys. Näin maskeja ei välttämättä edes tarvittaisi rokotteen valmistumiseen saakka.

Kasvosuojukset testauksen ja muiden varotoimenpiteiden kanssa ovat halpa ja tehokas keino torjua epidemiaa, jottei yhteiskuntaa tarvitsisi taas sulkea.

Hanna Ollila ja Liisa Laine

Ollila on ryhmänjohtaja Suomen molekyylilääketieteen instituutissa Helsingin yliopistossa ja tutkija Stanford Universityssä Yhdysvalloissa. Laine on tutkijatohtori Leonard Davis instituutissa University of Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?