Oppimisympäristön pitää tukea kaikkien lasten oppimista - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Lukijan mielipide

Oppimisympäristön pitää tukea kaikkien lasten oppimista

Avoin tila voi olla erityisen haasteellinen vammaisille ja aistiherkille lapsille.

Julkaistu: 1.8. 2:00

Poikkeusjärjestelyt jatkuvat peruskoululaisten lähiopetuksessa nyt koulujen alkaessa. Infektiot, kuten koronavirus, leviävät helposti avoimissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä ja kontakteja.

Erityisen haasteellista kontaktien minimoiminen ja opetusryhmien erillään pitäminen on avoimissa oppimisympäristöissä, jotka ovat viime vuosina yleistyneet Suomessa kuntien säästöpaineiden ja uuden opetussuunnitelman myötä.

Norjassa on kokeiltu avoimia oppimisympäristöjä jo 1960-luvulla, mutta siellä kouluihin rakennettiin oppilas- ja opettajajärjestöjen vaatimuksesta väliseinät takaisin 1980-luvulla. Ruotsissa avoimet oppimisympäristöt ollaan hylkäämässä, koska havaittiin, että varsin suuri osa oppilaista kärsii avoimissa tiloissa opiskelusta.

Norjalaistutkija Erlend Vinjen mukaan avoimet oppimisympäristöt perustuvat taloudellisiin etuihin. Kun käytävien neliöt lasketaan oppimistiloiksi, saadaan mahdutettua enemmän oppilaita samoihin neliöihin.

Joustavuutta ja vaihtelevuutta on väitetty avointen oppimisympäristöjen eduiksi, mutta tutkimusten mukaan niissä työskentely vähentää joustavuutta ja spontaanisuutta, koska niissä täytyy huomioida muidenkin luokkien opetus. Avoimet oppimisympäristöt ovat lisänneet levottomuutta ja häiriötilanteita sekä vähentäneet lähikontaktia opettajaan.

Moni alakouluikäinen ei ole kypsä avoimissa oppimisympäristöissä opiskeluun, koska toiminnanohjauksen ja hahmottamisen taidot ovat vasta kehittymässä. Oma kotiluokka, luokkakaverit ja opettaja jäsentävät alakouluikäisen kouluarkea ja tuovat siihen turvaa.

Avoimet oppimisympäristöt ovat erityisen haasteellisia monille vammaisille lapsille ja aistiherkille lapsille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan noin 14 prosentilla nuorista on jokin vakava toimintarajoite. Katja Jussilan väitöstutkimuksen mukaan noin kahdeksalla prosentilla lapsista on aistiherkkyyksiä.

Avoimissa oppimisympäristöissä vammaisten ja toimintarajoitteisten lasten avun ja tuen tarve lisääntyy. Meteli ja häly häiritsevät keskittymistä, kuuntelemista ja kommunikaatiota sekä lisäävät aistikuormitusta. Vaihtuvat ja muuttuvat opetustilat tekevät koulupäivästä levottoman ja vaikeuttavat tilojen ja esteettömien reittien hahmottamista ja opettelua. Isompien apuvälineiden käyttäminen ja säilyttäminen on hankalaa, jos omia luokkatiloja ei ole.

Oppimisympäristöjen on turvattava kaikkien lasten oppiminen. Nyt kehitys on päinvastainen. Uusien koulutilojen suunnittelun pitää perustua tutkimustietoon sekä opettajien, oppilaiden ja vanhempien kokemustietoon, ei lyhytnäköisiin säästötavoitteisiin.

Päättäjien on selvitettävä muutostarpeet myös nykyisiin avoimiin oppimisympäristöihin, jotta kaikkien oppilaiden oikeus oppimiseen toteutuu.

Johanna Meriläinen

Sari Valjakka

Ylva Krokfors

Vammaiset lapset ja nuoret -työryhmä, Vammaisfoorumi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

HS Järvenpää|Lasten äänet sekoittuivat ”avokonttorissa” – Tuliterä koulu tavoitteli uudenlaista ihannetta, rakentaa nyt väliseinät

Kuka päätti, että koulut ovat nyt ”avoimia oppimisympäristöjä” eikä luokkia ja seiniä enää tarvita?

Lukijan mielipide|Kun koulussa seinät poistetaan, häiriötekijät tulvivat oppimisen tilaan

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?