Koronaviruspandemia iski keväällä ympäri maapalloa ja viruksen leviämisnopeus ja vaikutukset yllättivät suurimman osan maailman maista. Jälkikäteen arvioiden Suomessa tehdyt rajoitustoimet olivat kohtuullisen oikea-aikaisia ja ne taittoivat epidemian huipun jopa paremmin kuin osattiin ennakoida. Suuri merkitys oli myös suomalaisten vastuullisella toiminnalla.
Suomen tilanne on nyt parempi kuin monessa muussa maassa. Tyytyväisyyteen ja passivoitumiseen ei kuitenkaan ole syytä. Pandemia on maailmanlaajuisesti yhä täydessä käynnissä, ja takaiskut – myös vakavat sellaiset – ovat mahdollisia, jos unohdamme viruksen aiheuttaman uhan. Vuodenajan vaihtuminen lisää vähitellen hengitystieinfektioiden määrää, ja tämä kausivaihtelu voi kasvattaa koronavirusepidemian kiihtymisen riskiä myös meillä.
Miltä tulevaisuus Suomessa näyttää, kun yhteiskunta on avautunut ja rajatkin osin aukeavat?
Terveydenhuollon varautuminen tartuntojen ja sairastuneiden määrän kasvuun on aivan eri tasolla kuin keväällä. Pelkästään tämän varaan ei voi kuitenkaan laskea. Myöskään yhteiskunnan lähes täydellinen sulkeminen uudestaan ei ole houkutteleva vaihtoehto. Rokotteesta on saatu alustavia toiveikkaita uutisia, mutta vielä tänä vuonna rokotteesta tuskin saadaan apua.
Uusia keinoja hybridistrategiaan – ehkäise, testaa, jäljitä, eristä, hoida – on kuitenkin luvassa, myös pikaisesti. Syyskuussa saamme käyttöön älypuhelinsovelluksen, joka helpottaa virukselle altistuneiden havaitsemista ja tartuntaketjujen katkaisemista. Jotta sovelluksesta olisi hyötyä, jokaisen suomalaisen tulisi ladata se puhelimeensa.
Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä on puolestaan valmistauduttava ajoissa urakointiin: altistuneiden tehokkaaseen löytämiseen ja karanteenipäätösten tekemiseen tarpeen niin vaatiessa.
Mahdollinen pullonkaula on yhä testauskapasiteetti. Kapasiteetti on terveydenhuollossa jo varsin hyvä, mutta ei ehkä riitä, jos testauksen kriteereitä lavennetaan entisestään.
Suomessa onkin tarvittaessa harkittava Tanskan väestötestausmallin käyttöönottoa. Tanskan testaus toimii varsinaisen terveydenhuollon rinnalla. Kuka tahansa voi hakeutua oma-aloitteisesti koronavirustestiin, vaikka olisi oireeton mutta katsoo voineensa altistua tartunnalle. Oireiset käyvät tavalliseen tapaan lääkärillä. Rinnakkainen väestötestaus on järjestetty julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä, ja kulut kattaa valtio. Vastaava malli voisi helpottaa tilannetta huomattavasti myös meillä syksyn aikana, ja malli olisi todennäköisesti myös nopea ja kustannustehokas.
Lisäksi on pohdittava suositusta kasvomaskien käytöstä. Jos epidemian kiihtymisen uhka selvästi kasvaa nykyisestä, kasvomaskien käyttö tilanteissa, joissa etäisyyden pitäminen on vaikeaa, voisi olla perusteltua. Tiedämme nyt aiempaa tarkemmin, millaisissa tilanteissa tartunnan riski on erityisen suuri – esimerkiksi joukkoliikennettä käytettäessä ja suurissa, sisällä järjestettävissä yleisötilaisuuksissa.
Helsinki-Vantaa on maamme suurin lentokenttä, jonka kautta kulkee valtavasti matkustajia eri puolilta maailmaa. Kun ulkomaille matkustaminen taas lisääntyy, lentokentällä tulee olla jatkuvasti oma avoin matkailijoihin erikoistunut terveysasema, joka voisi ensilinjassa huolehtia matkustajien akuuteista terveysongelmista.
Kentällä tulisi myös olla lyhytaikaiseen käyttöön soveltuvat karanteenitilat pienelle määrälle matkustajia. Tämä mahdollistaisi paremmin tilannearvion ja jatkotoimien suunnittelun esimerkiksi infektiouhkatilanteissa. Kansainvälisessä liikenteessä tällainen varautuminen on paitsi turvallisuus- myös uskottavuuskysymys.
Osavastuu siitä, ettei epidemia pääse hallitsemattomasti uudestaan kiihtymään, kuuluu meille kaikille. Keväällä tutuksi tulleet ohjeet pätevät yhä: pidä turvaväli, pese kätesi ja yski hihaan. Näistä olisi jokaisen tehtävä itselleen luonnollinen jokapäiväinen tapa. Kannattaa myös miettiä, onko vapaa-ajan matkustaminen ulkomaille lähikuukausina todella välttämätöntä.
Huolehditaan yhdessä siitä, että koronavirustilanne pysyy meillä vastedeskin hyvänä.
Mika Salminen ja Markku Tervahauta
Salminen on johtaja ja Tervahauta pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.
