Ammattiyhdistysliike on taas jäänyt alakynteen - Mielipide | HS.fi
Mielipide|Kolumni

Ammattiyhdistysliike on taas jäänyt alakynteen

Ammattiliitot joutuvat perustelemaan, miksi vain työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Julkaistu: 2.8. 2:00, Päivitetty 2.8. 22:50

Ammattiyhdistys­liike on taas kerran joutunut altavastaajan asemaan. Eikä kysymyskään ole uusi: kenellä on oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja kuka sen maksaa?

Asian nosti tällä kertaa esiin kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki (HS 10.7.), jota yleisesti pidetään kokoomuksen oikeistosiiven edustajana.

Lepomäen mielestä ansiosidonnainen työttömyysturva on epäreilu: kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua verotuksen yhteydessä, mutta vain työttömyyskassojen jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Esitys sai yllättävän myönteisen vastaanoton puolueilta televisioidussa MTV:n Suomi-Areenassa.

Edes Sdp:tä edustanut puolueensa varapuheenjohtaja Ville Skinnari ei vastustanut ajatusta.

Palkansaajaliitot ja -keskusjärjestöt luonnollisesti nousivat vastustamaan ajatusta.

Liittojen kritiikin vastavoimaksi sanottiin, että ne vain ajavat omia etujaan. Siinä kritiikki on ainakin osin oikeassa.

Kiistan keskeinen kysymys on siinä, kuka on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Työttömyysvakuutusmaksua maksaa jokainen palkansaaja automaattisesti verotuksen yhteydessä, mutta ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta pääsevät osallisiksi vain jonkin työttömyyskassan jäsenet.

Kunhan kuuluu johonkin työttömyyskassaan, saa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan. Jos ei kuulu, saa vain peruspäivärahan verran.

Kysymys on ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuden kannalta olennainen.

Ammattiliiton jäsenyydestä ei pian ole muuta hyötyä kuin työttömyyskassaan kuuluminen, eikä kai kohta enää sitäkään.

Ammattiliittojen ja -järjestöjen vastustus kuitattiin sillä, että liitot ja järjestöt ovat huolestuneita omasta vaikutusvallastaan. Tulkinta on kieltämättä ainakin jossain määrin perusteltu.

Kun työväenluokkainen ammattiyhdistysliike noin sata vuonna sitten rantautui Suomeen, piti työväenliikkeen ensin aloittaa yksi sisällissota ennen kuin se alkoi saada äänensä kuuluviin.

Neuvostoliitolle hävityn toisen maailmansodan jälkeen elettiin vuosikymmeniä työväenliikkeen vallantäyteistä aikaa. Ay-liike vaati ja sai lisää palkkaa ja muita etuja työntekijöille.

Kansainvälisen hintakilpailukyvyn heikentyminen kuitattiin devalvoimalla markka – eli heikentämällä sen arvoa suurempiin valuuttoihin verrattuna – aina silloin tällöin.

Euroon liittymisen jälkeen meno muuttui: enää ei omaa valuuttaa voinut devalvoida.

Keskeiseksi tekijäksi nousi kustannuskilpailukyky verrattuna Suomen kannalta pahimpiin kilpailijamaihin, kuten Saksaan ja Ruotsiin.

Työttömyyskassan – ja siinä sivussa usein ammattiliiton – jäsenyys on toki vapaaehtoista. Ei tarvitse kuulua liittoon kuuluakseen työttömyyskassaan. Monella alalla pelkkään kassaan kuulumisesta on kuitenkin tehty hankalaa.

Nopeasti kasvanut Yleinen työttömyyskassa YTK, joka ennen tunnettiin niin sanottuna ”Loimaan kassana”, on noussut Suomen suurimmaksi työttömyyskassaksi. Se on riippumaton ammattiliitoista.

Ei siis ihme, jos palkansaajaliitot ja -järjestöt vastustavat muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvajärjestelmään.

Muutos saattaisi viedä viimeisenkin syyn kuulua oman alan ammattiliittoon.

Liittoon kuuluminen on muutenkin viime vuosina ja vuosikymmeninä ollut huonossa huudossa.

Erityisesti pätkätyöläiset, osa-aikaiset tai työuransa alussa olevat karsastavat alansa liiton jäsenyyttä: onhan se kaikki pois omista kulutusmahdollisuuksista. Ammattialakaan ei välttämättä vastaa toiveita.

Palkansaajaliitot vastaavat kritiikkiin, että työttömyyskassan jäsenyys toimii kuin vakuutus: sen ottaessa joudut maksamaan pienen summan kuukausittain, mutta vahingon koittaessa saat vastineen vakuutusmaksuillesi.

Siinä tapauksessa työttömyyskassan jäsenyydestä pitäisi tehdä yhtä pakollista kuin liikennevakuutuksesta: kaikki liikenteessä olevat moottoriajoneuvot pitää vakuuttaa, jotta vahingon sattuessa löytyy maksaja.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Oikaisu 2.8. kello 22.50: Suomi-Areena-ohjelma näytettiin televisiossa MTV3-kanavalla. Lähetys on katsottavissa myös internetissä MTV:n verkkosivuilla. Artikkelista saattoi saada aiemmin virheellisen käsityksen, että ohjelma olisi näytetty ainoastaan internetlähetyksenä.

Luetuimmat - Mielipide

Luitko jo nämä?