Metsäteollisuuden yritykset uudistavat nyt työmarkkinoita - Mielipide | HS.fi

Metsäteollisuuden yritykset uudistavat nyt työmarkkinoita

Paikallisilla työehdoilla voidaan turvata työpaikkoja, varmistaa investointeja ja tukea liiketoiminnan kasvua.

21.10.2020 2:00

Metsäteollisuuden toimi­alalla yritykset ovat rakentaneet työ­elämä­uudistuksen, joka johtaa lähi­vuosina yritys­kohtaisiin työehtoihin. Metsä­teollisuus ry irrottautuu valta­kunnallisista työ­ehto­sopimuksista.

Kaikki uudistukset vaativat luottamusta ja uskoa siihen, että asiat voivat olla paremmin. Tämän uudistuksen taustalla on pitkä liittojen välisten työehto­neuvottelujen polku, jota ovat leimanneet vähäiset muutokset ja raskaat lakot. Mahdollisuudet parantaa työn tuottavuutta ovat hautautuneet työehto­sopimusten määräysten viidakkoon. Esimerkiksi paperi-, kartonki- ja sellu­teollisuudessa sopimus on paisunut 200-sivuiseksi ohjekirjaksi.

Metsäteollisuus­yritykset ryhtyvät uudistukseen pitkän harkinnan ja huolellisten juridisten selvitysten jälkeen. Metsäteollisuus ry ilmoitti jo vuonna 2016 erotessaan Elinkeino­elämän keskusliitosta EK:sta, että tavoitteena on viedä sopiminen paikallistasolle. Samaa olemme korostaneet liittokierroksilla, joista viimeiseksi jäävä päättyi keväällä.

Yritykset luottavat uudenlaisessa sopimisessa työntekijöihinsä. Uudistus vaatii luottamusta myös toiselta osapuolelta. Tämän jälkeen työntekijöiden tarpeita voidaan ottaa yrityksissä huomioon aiempaa paremmin.

Sitä, millaisiksi työehdot tulevaisuudessa kehittyvät, ei tiedä varmasti vielä kukaan. Varmaa kuitenkin on, ­että työehdot kehittyvät erilaisiksi eri yritysten, tuoteryhmien ja työpaikkojen välillä. Paikallisen sopimisen idea on, että työehdot sovitetaan yrityksen tarpeisiin – kukin yritys päättää henkilöstönsä kanssa siitä, mistä, miten ja missä laajuudessa sovitaan.

Päätös neuvottelutavan uudistamisesta tehtiin Metsäteollisuus ry:n hallituksessa yksimielisesti. Uudistuksen puolesta äänestivät niin toimialan globaalit suuryritykset, pienemmät yhden tehtaan yritykset kuin perhe­yrityksetkin. Päätöksen jälkeen tehty jäsenkyselymme vahvisti, että kaikenkokoiset yritykset toivottavat uudistuksen tervetulleeksi: yrityksistä 96 prosenttia piti uudistusta erittäin tai melko hyvänä.

Yritykset tietävät, että paikallisilla työehdoilla voidaan parhaimmillaan turvata työpaikkoja, varmistaa investointeja ja tukea liiketoiminnan kasvua. Kun työehdot sovitetaan yrityksen, tehtaan tai tuoteryhmän tilanteeseen, niissä voidaan paremmin ottaa huomioon kulloisetkin markkina- ja liike­toiminta­tilanteet.

Paikallinen sopiminen antaa mahdollisuuden tuottavuus­parannuksille, sillä töiden järjestämisessä on vihdoin lupa kehittää ja löytää uutta. Nykyiset valtakunnalliset työehdot sitovat kädet samalla tavalla niin hiipuvassa liiketoiminnassa kuin huippu­kannattavassa menestys­bisneksessäkin.

Uudenlainen sopiminen ei ole rakettitiedettä, eikä sitä pelätä pienissäkään yrityksissä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sovittavien asioiden kirjo on suppeampi kuin suurissa yrityksissä. Pk-yritykset voivat tehdä sopimuksia henkilö- tai yritystasolla tai vaikka halutessaan sopia yritysryppäinä. Tarvittaessa pk-yritykset voivat käyttää työsuhde­juridiikassa konsultti­palveluita, ja apua saa myös elinkeino­elämän järjestöistä.

Uudistus on välttämätön, sillä viime vuosina metsäteollisuuden kaikilla sopimusaloilla on otettu paikallisessa sopimisessa takapakkia. Tilastoista näkyy, että palkankorotusten paikalliset erät on enenevässä määrin toteutettu yleiskorotuksina. Paperiteollisuuden työntekijöiden parissa paikallisen erän käyttäminen on vähentynyt 43 prosentista 22 prosenttiin sekä sahojen ja vaneritehtaiden työntekijöillä 76 prosentista 41 prosenttiin vuosina 2019–2020.

Ammattiliittojen keskusjärjestöjen ja työntekijä­liittojen johdon uudistusta koskeva huoli on turha. Emme ole palaamassa 1930-luvulle, vaan otamme loikan kohti 2030-lukua.

Yritystason sopimisessa etujärjestöjen valta siirtyy työntekijöille ja yrityksille. Neuvottelijat tuntevat toisensa hyvin jo entuudestaan. Loputtomien kihlajaisten jälkeen osapuolet voivat siirtyä yrityksissä saman katon alle ja rakentaa yhdessä aiempaa parempia sopimuksia.

Timo Jaatinen

Kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide