Ei voida väittää, että itseohjautuvuuden lisääminen opiskelussa heikentää oppimistuloksia - Mielipide | HS.fi

Ei voida väittää, että itseohjautuvuuden lisääminen opiskelussa heikentää oppimistuloksia

Tämän osoittaminen vaatisi runsaasti lisätutkimuksia, ja mieluiten erilaisten opetusratkaisujen kokeellista vertailua.

11.11. 2:00

Pääkirjoituksessa (HS 9.11.) julkistettiin tuloksia psykologian tohtori Aino Saarisen piakkoin tarkistettavasta väitöskirjatyöstä. Väitöskirjan esitarkastajina haluamme kiinnittää huomiota eräisiin pääkirjoituksessa esitettyihin väitteisiin ja johtopäätöksiin.

Pääviestiksi Saarisen työstä oli nostettu se, että itseohjautuva opiskelu lisää kiusaamisen riskiä koulussa. Saarisen väitöskirjan artikkelit pohjautuvat Pisa-tutkimuksiin. Kiusaamiseen viitataan pari kertaa aiempia tutkimuksia referoitaessa, mutta nekään eivät mitenkään tue pääkirjoituksen väitettä. Myös käsite ”itseohjautuvuus” on Saarisen oma käännös Pisan taustakyselystä.

Saarinen osoittaa työssään oppimistulosten ja itseohjautuvuuden välisen tilastollisesti merkitsevän, joskin varsin lievän negatiivisen yhteyden. Havainto koskee yhdeksäsluokkalaisia ja perustuu Pisa-tutkimuksen aineistoihin. Havainto on mielenkiintoinen, mutta tämä ei kuitenkaan oikeuta väittämään, että itseohjautuvuuden lisääminen opiskelussa heikentää oppimistuloksia. Tämän osoittaminen vaatisi runsaasti lisätutkimuksia, ja mieluiten erilaisten opetusratkaisujen kokeellista vertailua. Tähän Pisan kaltainen poikkileikkausaineisto ei anna mahdollisuuksia. Lisäksi aineisto perustuu oppilaiden subjektiivisiin kokemuksiin opetuksesta. Nämä voivat vaihdella oppilaiden kesken suurestikin saman opetusryhmän sisällä.

Johtopäätös Saarisen havaitsemasta yhteydestä voisi siten olla päinvastainenkin: koulussa heikommin menestyvät oppilaat kokevat opetuksen enemmän omaa ponnistelua, tiedonhankintaa ja vastuunottoa eli itseohjautuvuutta vaativaksi kuin parhaiten menestyvät.

Suomessa ei ole selvitetty varhaiskasvatuksen vaikutuksia oppimiseen edustavin seurantatutkimuksin. Kansainväliset tutkimukset, joita Saarinen varsin ansiokkaasti analysoi, perustuvat omasta järjestelmästämme poikkeaviin järjestelyihin, tavoitteisiin ja toimintatapoihin, jolloin niiden siirtäminen kritiikittä koskemaan Suomea ovat varsin kyseenalaisia.

Varhaiskasvatuksen merkitys osaamisen edistäjänä on Suomessa noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun vasta kuluvalla vuosikymmenellä. Saarisen työn kohteena olleet nuoret ovat osallistuneet varhaiskasvatukseen vuosituhannen alussa, jolloin vielä muun muassa lukemisen ja matematiikan perustaitojen edistämiseen päivähoidossa suhtauduttiin melko nihkeästi, paikoin jopa kielteisesti.

Juhani Rautopuro

tutkimusprofessori

Jouni Välijärvi

professori emeritus, Jyväskylän yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide