Ahmakiintiö ei yksin johda yhdenkään ahman tappamiseen - Mielipide | HS.fi

Ahmakiintiö ei yksin johda yhdenkään ahman tappamiseen

Suomen ahmakannan yksilömäärä on kasvanut noin kymmenkertaiseksi siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa.

Vuoden 2020 helmikuussa ahmoja arvioitiin olevan 385–390, joista 135–140 elää poronhoitoalueella.­

23.11.2020 15:00

Ympäristöjärjestö WWF:n Raija-Leena Ojanen ja Petteri Tolvanen kritisoivat (HS Mielipide 16.11.) maa- ja metsätalousministeriön esittämää kahdeksan ahman kaatokiintiötä. Kiintiö ei kuitenkaan yksin johda yhdenkään ahman tappamiseen vaan asettaa ylärajan Suomen riistakeskuksen myöntämien poikkeuslupien määrälle. Ilman kiintiötä ainoat rajat asettaisi metsästyslaki ja EU:n luontodirektiivi.

Lausuntokierros ahman kaatokiintiöstä päättyi 6. marraskuuta. Asetusluonnoksen muistiossa on kuvattu korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös vuodelta 2020. Päätöksen mukaan Natura 2000 -alueelle myönnetty poikkeuslupa ahman tappamiseen ei ollut lainmukainen. Suomen riistakeskus edellyttää jatkossa Natura-arvioinnin, jos poikkeuslupahakemus kohdistuu ahman perusteella suojellulle Natura 2000 -alueelle.

Suomen ahmakannan yksilömäärä on kasvanut noin kymmenkertaiseksi siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa. Kanta on kasvanut noin kymmenen prosenttia vuodessa. Vuonna 2017 Suomen ahmakanta oli Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 220–250 yksilöä. Vuoden 2020 helmikuussa ahmoja arvioitiin olevan 385–390, joista 135–140 elää poronhoitoalueella. Lisäksi Suomen ahmakanta on osa Skandinavian elinvoimaista, yli tuhannen ahman populaatiota sekä Venäjän noin 1 500 yksilön populaatiota.

Poikkeusluvat kohdistetaan erityisen paljon vahinkoa aiheuttaviin ahmayksilöihin. Tänä vuonna on ilmoitettu jo 3 300 ahman tappamaa poroa. Ahmavahinkojen arvioidaan nousevan 6,7 miljoonaan euroon. Se on enemmän kuin mitä muut suurpedot aiheuttavat poroelinkeinolle yhteensä.

Kaikkien porovahinkojen arvioidaan nousevan 10,7 miljoonaan euroon, kun vuonna 2019 määrä oli 6,9 miljoonaa euroa. Kasvu aiheutuu ahmojen aiheuttamista vahingoista. EU:n maksukatto rajoittaa kuitenkin porovahingoista maksettavat korvaukset 10 miljoonaan euroon, joten porovahinkojen korvaussummaa tullaan leikkaamaan sen ylittävältä osalta.

WWF on usein esittänyt, että siirtyisimme reviiripohjaiseen korvausjärjestelmään, joka on käytössä Ruotsissa. Ahmojen aiheuttamat vahingot eivät kuitenkaan korvausjärjestelmää vaihtamalla vähene, eikä se ole Ruotsissakaan poistanut ahmojen poiston tarvetta. Lisäksi reviiripohjaista korvausjärjestelmää vastustetaan laajasti poronhoitoalueen paliskunnissa.

Vesa Ruusila

erätalousneuvos

Jussi Laanikari

erityisasiantuntija

maa- ja metsätalousministeriö

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide