Suomalaisten eriarvoistuminen heikentää maamme talouskasvua - Mielipide | HS.fi

Suomalaisten eriarvoistuminen heikentää maamme talouskasvua

Pääomatulojen progressiivinen verotus tasoittaisi repeämää suurituloisimpien ja muiden kansalaisten välillä.

27.11.2020 2:00 | Päivitetty 27.11.2020 8:33

Parin viime vuosi­kymmenen aikana on haluttu talous­kasvun aikaan­saamiseksi ja yllä­pitämiseksi alentaa suuri­tuloisimpien suomalaisten veroja, erityisesti pää­oma­tulojen verotusta. ”Talouden hyvän” nimissä tehtyjen veron­alennusten seurauksena tulo­erot Suomessa ovat nyt yhtä suuret kuin 1970-luvun ensimmäisinä vuosina hyvin­vointi­valtion alku­taipaleella.

Vaikka tulorepeämästä kannetaan usein myös huolta, vauraimpien jatkuvan rikastumisen uskotaan yleisesti edistävän talouskasvua. Tämä vie usein siihen johtopäätökseen, että eriarvoistuminen on talouskasvun hinta.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Talousjärjestö OECD:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaisemien tutkimusten mukaan kasvava eriarvoisuus heikentää talouskasvua.

Nyt kun koronavirusepidemia kurittaa kansantalouttamme, Suomen valtio on joutunut ottamaan velkaa talouden elvyttämiseksi. Samalla pohditaan, millä velka maksetaan.

Suuria pääomatuloja ansaitsevien suomalaisten verotuksen kiristämistä ei yleensä edes mainita keinoja pohdittaessa, vaikka pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi ja Suomen varakkain promille maksaa tuloistaan veroja keskimäärin vain 34 prosenttia – saman osuuden kuin noin 50 000 euroa vuodessa ansaitsevat.

Verotuksen muutoksilla on myös kansalaisten tuki. Syksyllä julkistetun Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeen kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista haluaisi soveltaa progressiivista verotusta myös pääomatuloihin.

Suomalaisten rikkain kymmenesosa on kaksinkertaistanut reaalisen ­tulotasonsa vuoteen 1995 verrattuna, kun taas kaikkien muiden tuloluokkien reaalinen tulotaso on pysynyt jokseenkin samana. Oletuksen vastaisesti talouskasvun hyöty ei olekaan ­valunut alemmille tulotasoille.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat päinvastoin, että taloudellinen tasa-arvo ja vähäiset tuloerot hyödyttävät talouskasvua. IMF:n tutkimuksen mukaan talouskasvu heikkenee, jos vauraimman viidenneksen tulot kasvavat. Vastaavasti talouskasvu kiihtyy, jos vähävaraisimman 20 prosentin ­tulotaso kohenee.

Vähävaraiset ja keskiluokkaan kuuluvat ihmiset vaikuttavat talous­kasvuun merkittävästi muun muassa siksi, että he käyttävät rikkaita suuremman osan tuloistaan kulutukseen. ­Tuloerojen kasvu heikentää myös vähävaraisten keskimääräistä terveyttä ja koulutusmahdollisuuksia, ja sitä kautta heidän tuottavuuttaan.

OECD:n tutkimuksen mukaan Suomen talouskasvu olisi ollut vuosina 1990–2010 viidenneksen toteutunutta suurempi, elleivät tuloerot saman­aikaisesti kasvaneet selvästi.

Eduskunnan käsittelyssä on nyt verolain muutos, joka tekisi mahdolliseksi listaamattomien yhtiöiden työntekijöiden palkitsemisen veroeduin. Tämä veisi jälleen väärään suuntaan, sillä muutos kasvattaisi tuloeroja.

Tuloerojen kasvusta ja sen mukanaan tuomasta eriarvoisuudesta eivät hyödy edes rikkaimmat. Yli 20 OECD-maan välillä sekä Yhdysvaltojen osavaltioiden kesken tehdyt vertailut osoittavat, että tuloerojen pysyminen kohtuullisina lisää hyvinvointia niin rikkaiden, keskituloisten kuin vähä­varaistenkin keskuudessa.

Vähäisten tuloerojen maissa elin­ajanodote on kaikissa tuloluokissa ­pidempi ja psykososiaaliset ongelmat vähäisempiä. Taloudellisesti eriarvoisissa yhteiskunnissa taas on enemmän mielenterveysongelmia, lapsikuolleisuutta, väkivaltarikoksia ja vankeustuomioita kuin tulonjaoltaan tasa-arvoisemmissa maissa. Tämä näkyy kaikissa tuloluokissa.

Talouskasvua ja hyvinvointia siis hyödyttäisi, jos kaikkein varakkaimpien suomalaisten veroprosenttia kasvatettaisiin. Erityisesti pääomatulojen verotuksen saattaminen veroprogression piiriin olisi hyödyllinen uudistus, joka auttaisi helpottamaan korona-ajan taloudellista taakkaa ja talouden ekologista siirtymää.

Minna Halme ja Lassi Linnanen

Halme on vastuullisen liiketoiminnan professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Linnanen on ympäristöjohtamisen professori LUT-yliopistossa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide